{"id":2166,"date":"2015-05-18T13:49:35","date_gmt":"2015-05-18T10:49:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2166"},"modified":"2021-11-26T10:32:33","modified_gmt":"2021-11-26T08:32:33","slug":"kulttuuria-oslossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2166","title":{"rendered":"Kurkistus Norjan kansallisgalleriaan"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 Jounin kanssa tehty vierailu Osloon oli vahvasti kulttuuripainotteinen: vietimme museoissa kaksi t\u00e4ytt\u00e4 aukiolop\u00e4iv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 kulttuuria v\u00e4istelty iltaisinkaan.<\/p>\n

Linnut j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 kertaa sivurooliin, mutta onnistuivat silti yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ilahduttamaan. Suosikkilintuihini kuuluva selk\u00e4lokki oli asettunut Vigeland-puistoon ja istuskeli kuvan harakan tavoin veistosten p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi puistossa huhuili turkinkyyhky ja laidunsi merihanhipariskunta.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Nasjonalgallerietissa n\u00e4in mit\u00e4 halusinkin, esimerkiksi niin edustavan n\u00e4ytteen Edvard Munchin<\/a> (1863-1944) t\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 en pit\u00e4nyt tarpeellisena k\u00e4yd\u00e4 erikseen taiteilijan nimikkomuseossa. Yleis\u00f6 parveili ja kuvautti itse\u00e4\u00e4n Huudon<\/em> edess\u00e4, mutta minua t\u00e4m\u00e4 nimenomainen ty\u00f6 ei ole koskaan miellytt\u00e4nyt. Makuasia, arvostan toki taiteilijaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>a<\/p>\n

N\u00e4in monia kiinnostavia maalauksia muilta norjalaistaiteilijoilta, lis\u00e4ksi yhden Picassolta ja muutamia muilta suurilta mestareilta.<\/p>\n

Norjalaistaiteilijoista suosikikseni nousi Christian Krogh<\/a> (1852\u20131925), jonka realistisen kauden meriaiheiset ty\u00f6t liittyiv\u00e4t erityisen hyvin matkan teemaan. Kroghin klassikkomaalaukset Leif Eerikinpoika l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Amerikan<\/em> ja Kamppailu toimeentulosta<\/em> oli ripustettu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti portaikkoon.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

L\u00f6ysin toiveeni mukaisesti my\u00f6s Harald Sohlbergin (1869-1935) ty\u00f6n Lumimyrskyn j\u00e4lkeen <\/em>vuodelta 1902. Ihastuin maalaukseen ensi silm\u00e4yksell\u00e4: se poikkeaa v\u00e4reilt\u00e4\u00e4n ajan valtavirrasta ja on kuin ”pikkutelell\u00e4 kuvattu”. Maalaus innosti vierailemaan R\u00f8rosin kaivoskaupungin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vanhassa osassa, joka on maailmanperint\u00f6kohde.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Alakerran norjalais-suomalaisen yhteisn\u00e4yttelyn innostavin norjalaistaiteilija oli Theodor Kittelsen<\/a> (1857\u20131914). Simbegin Haavoittunut enkeli oli mukava n\u00e4hd\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en ja uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Merenkulkumuseossa esill\u00e4 olleista meriaiheisista maalauksista mieluisin oli Wilhelm Otto Peters<\/a>in (1851\u20131935) soma tilannekuva rapuja pyydyst\u00e4vist\u00e4 tyt\u00f6ist\u00e4 vuodelta 1893.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Lopuksi on ihan pakko mainita viel\u00e4 yksi kuva, Keskusrautatieaseman j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen valokuvafresko. Olikohan sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 muistuttaa ulkomailta Osloon tulleille, ett\u00e4 kaikki norjalaisnaiset eiv\u00e4t ole Therese Johaugin n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. \ud83d\ude42<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 Jounin kanssa tehty vierailu Osloon oli vahvasti kulttuuripainotteinen: vietimme museoissa kaksi t\u00e4ytt\u00e4 aukiolop\u00e4iv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 kulttuuria v\u00e4istelty iltaisinkaan. Linnut j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 kertaa sivurooliin, mutta onnistuivat silti yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ilahduttamaan. Suosikkilintuihini kuuluva selk\u00e4lokki oli asettunut Vigeland-puistoon ja istuskeli kuvan harakan tavoin veistosten p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi puistossa huhuili turkinkyyhky ja laidunsi merihanhipariskunta. Nasjonalgallerietissa n\u00e4in mit\u00e4 halusinkin, esimerkiksi niin edustavan n\u00e4ytteen Edvard Munchin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,4],"tags":[36],"class_list":["post-2166","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide","category-retket-ja-matkat","tag-harald-sohlberg"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2166"}],"version-history":[{"count":38,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4160,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2166\/revisions\/4160"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}