{"id":2077,"date":"2015-02-09T11:22:24","date_gmt":"2015-02-09T09:22:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2077"},"modified":"2025-07-12T23:05:33","modified_gmt":"2025-07-12T20:05:33","slug":"kuvia-kallioissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2077","title":{"rendered":"Kallioiden kiehtovat kuvat"},"content":{"rendered":"

Saatan lukea kirjan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nauttiakseni kielest\u00e4, mutta nouseminen lukuel\u00e4mysten joukkoon vaatii lis\u00e4ksi kiinnostavan ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n. Ulla-Lena Lundbergin v. 2014 julkaistussa esseekokoelmassa Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n hymy<\/em> asian t\u00e4m\u00e4kin puoli on kunnossa. K\u00e4sill\u00e4 on upea kirja ja kiehtova johdatus kalliotaiteen maailmaan.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Lundbergin tuotantoon perehtyneille kirjailijan intohimoinen kiinnostus kalliotaiteeseen ei tule yll\u00e4tyksen\u00e4: aihe on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 Afrikkaan sijoittuvassa romaanissa Sade <\/em>vuodelta 1997. L\u00e4hestulkoon intohimoksi tulkittavaa suhdettaan lintuihin Lundberg tilitt\u00e4\u00e4 v. 1994 suomeksi julkaistussa teoksessaan Linnunsiivin Siperiaan<\/em>.<\/p>\n

Lundberg keskittyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 Afrikan ja Euroopan kalliotaiteeseen t\u00e4ysin tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi Etel\u00e4-Amerikassa ja Australiassa olisi paljon n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4kin p\u00e4\u00e4sy taiteen \u00e4\u00e4relle vaatii ponnistelua ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja:<\/p>\n

Lesothossa vuokrataan hevonen siin\u00e4 kuin muualla auto. (\u2026)<\/em>
\nHevosen vuokraamista pelk\u00e4sin huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin auton vuokraamista, koska hevosella on oma \u00e4ly, jonka varassa se voi toimia kun minun \u00e4lyni pett\u00e4\u00e4.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Kirjassa edet\u00e4\u00e4n Afrikan kohteista kohti pohjoista. Koska alku takkuili, tein radikaalin ratkaisun ja aloitin lukemisen Altan kalliouurroksista. Kun paikka ja kuvien aiheet olivat tuttuja, asian ymm\u00e4rt\u00e4minen helpottui. Sen j\u00e4lkeen aloitin alusta.<\/p>\n

Lundberg k\u00e4sittelee aihetta kiinnostavasti ja monipuolisesti, ja moni ihmetyst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt asia saa j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4n selityksen. Vaikkapa se, miksi Zalavrugan hirvenpyyt\u00e4j\u00e4t hiiht\u00e4v\u00e4t pakkasessa alastomina ja kaiken lis\u00e4ksi sukukalleudet valmiustilassa.<\/p>\n

Lundberg ilmoittautuu kalliotaiteen samanistisen tulkinnan kannattajaksi, mutta ei ved\u00e4 ehdottomia rajoja eik\u00e4 kiell\u00e4 l\u00e4hestym\u00e4st\u00e4 aihetta toisenlaisin ajatuksin.<\/p>\n

Siit\u00e4 ajatuksesta sen sijaan ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 luopua, ettei kalliotaide ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mink\u00e4 silm\u00e4 n\u00e4kee, vaan ett\u00e4 sill\u00e4 on toinen, kuvaannollinen merkitys. Twyfelfontein ei ole vain el\u00e4inkuvasto, johon on pedagogisista syist\u00e4 lis\u00e4tty jalanj\u00e4lki\u00e4, vaan siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 p\u00e4\u00e4komponentti nivoo yhteen busmannikulttuurin myytit ja transsikokemukset<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Minulle sopii mainiosti, ett\u00e4 el\u00e4imet ovat kalliotaiteen ylivoimainen suosikkiaihe. Kun muinaisten taiteilijoiden korkea ammattitaito ja syv\u00e4llinen perehtyneisyys el\u00e4inten olemukseen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen kohtaavat, lopputulos on mykist\u00e4v\u00e4\u00e4 katsottavaa. Ihailen erityisesti niit\u00e4 el\u00e4inhahmoja, joita tuntemattomat mestarit tyylitteliv\u00e4t j\u00e4\u00e4kaudella Etel\u00e4-Euroopan luoliin.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Joidenkin maalausten osalta on esitetty ep\u00e4ilyksi\u00e4 syntyhetkest\u00e4 ja siit\u00e4, keit\u00e4 maalarit ovat olleet. Aikansa arvostetuimmat asiantuntijat olivat pitk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4t Afrikan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kalliomaalauksista ovat muualta tulleiden taiteilijoiden k\u00e4sialaa.<\/p>\n

Luolamaalausten aitoudesta keskusteltaessa ep\u00e4ilysten kohteeksi joutuvat usein taitavimmin toteutetut maalaukset. Yh\u00e4 viel\u00e4 esiin voi pilkahtaa ep\u00e4ilys, kyettiink\u00f6 jo tuhansia vuosia sitten moiseen taiteelliseen ilmaisuun. Yksi autentisoinnin ongelmista on se, ett\u00e4 monet ihmiset ovat todistettavasti kulkeneet luolien l\u00e4pi eri aikoina n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 muuta kuin stalaktiitteja ja stalagmiitteja, kunnes joku vuonna 1956 \u00e4kki\u00e4 havaitsi maalaukset ja piirrokset, joiden olisi pit\u00e4nyt olla ilmiselvi\u00e4 kaikille. Ei siis ihme jos ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vauhdissa on ollut taitava v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Ajattelemisen aihetta antoi esimerkiksi Lundbergin kysymys: miksi Ruotsista ja Ven\u00e4j\u00e4n Karjalasta on l\u00f6ydetty sek\u00e4 maalauksia ett\u00e4 uurroksia, mutta Suomesta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maalauksia? Kirjailija pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 kuvia on hakattu kallioon kaikkialla Pohjolassa, mutta Suomen  alueelta uurroksia ei ole viel\u00e4 l\u00f6ydetty. P\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi olla puoli metri\u00e4 kunttaa ja vaikka ei olisikaan, uurrosten havaitseminen j\u00e4k\u00e4l\u00f6ityneen kallion pinnalta vaatii harjaantunutta silm\u00e4\u00e4 – ja onnea.<\/p>\n

Altassa ja monissa Ruotsin kohteissa uurrosten n\u00e4kyvyytt\u00e4 on parannettu maalaamalla:<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

My\u00f6s Altassa k\u00e4y kuumana keskustelu piirrosten maalaaminen vastaan luonnontila. Olen iloinen voidessani kertoa, ett\u00e4 suurten kallioiden melko monimutkaiset kuvakonglomeraatit on maalattu punaisella. Joitakin hahmoja on paikoin j\u00e4tetty opettavaisesti maalaamatta, kontrastin vuoksi.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Kirjailija Lundberg kertoo innostuneensa kalliotaiteesta sisarensa Gunillan kanssa jo lapsena. My\u00f6hemmin t\u00e4yteen roihuun leimahtanut kipin\u00e4 l\u00e4hti joululahjaksi saadusta Hans Baumannin kirjasta Suurten mets\u00e4st\u00e4jien luolat:<\/em><\/p>\n

Min\u00e4 humpsahdin kirjaan samalla tavalla kuin koira aukkoon, josta nelj\u00e4 poikaa p\u00e4\u00e4tyi Lascaux’n luoliin. Se aukko johti minut luolataiteen maailmaan. Kun sitten aikuisena kohtasin sen, se oli minulle ennest\u00e4\u00e4n tuttu.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Lundbergin sisaruksille vierailu Lascaux’n luolastossa oli kauan odotettu merkkitapaus – joka kuitenkin tuotti katkeran pettymyksen: portti oli suljettu yleis\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n

Maalaukset olivat s\u00e4ilyneet Lascaux’n sinet\u00f6idyss\u00e4 luolassa \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa
\n15 000 vuotta, mutta kymmenen vuotta sen j\u00e4lkeen, kun luola avattiin yleis\u00f6lle, ne olivat jo k\u00e4rsineet vakavasti erilaisista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista. Kaksikymment\u00e4 vuotta lis\u00e4\u00e4, ja tilanne oli katastrofaalinen. Kosteus ja homevauriot levisiv\u00e4t, viherlev\u00e4 kukoisti seinill\u00e4, kuvien p\u00e4\u00e4lle oli levinnyt harmaanvihre\u00e4 kalsiittikalvo, ja ne haalistuivat ja himmeniv\u00e4t ja hilseiliv\u00e4t.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Taidepohdiskelun lomassa Lundberg kertoo sattumuksia matkoiltaan, pettymyksist\u00e4 ja ilon hetkist\u00e4, joita kumpiakin on riitt\u00e4nyt. Minulle ummikolle Lundbergin kokemus Ranskasta on erityisen rohkaiseva:<\/p>\n

Olen Ranskassa kuin karvainen neandertalilainen tyylikk\u00e4iden cro-magnonien keskell\u00e4. Takkutukkainen ja vaaleasilm\u00e4inen ja hidas ja k\u00f6mpel\u00f6 ja vailla kielt\u00e4. \u00c4\u00e4 \u00e4\u00e4\u00e4, min\u00e4 sanon kun minun pit\u00e4isi puhua ranskaa. En tied\u00e4 miten k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4, ja kun he yritt\u00e4v\u00e4t selitt\u00e4\u00e4, en ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Lundbergin tuttu ty\u00f6pari Leena Vallisaari on onnistunut k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tapansa mukaan hyvin, ja kirjaa on kielenkin puolesta ilo lukea. Valokuvia ei ole paljon, mutta ne ovat sit\u00e4 tarpeellisempia. Kirjailija Lundberg on ottanut osan kuvista.<\/p>\n

Lopuksi yksi huomautus. Mielest\u00e4ni on harhaanjohtavaa nimitt\u00e4\u00e4 kivikaudella Altan kallioihin uurrettuja el\u00e4imi\u00e4 poroiksi. Kyll\u00e4 ne ovat villej\u00e4 tunturipeuroja, joista poro kesytettiin nykytiedon mukaan vasta noin tuhat vuotta sitten. Suurporonhoito on viel\u00e4kin nuorempaa perua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saatan lukea kirjan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nauttiakseni kielest\u00e4, mutta nouseminen lukuel\u00e4mysten joukkoon vaatii lis\u00e4ksi kiinnostavan ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n. Ulla-Lena Lundbergin v. 2014 julkaistussa esseekokoelmassa Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n hymy asian t\u00e4m\u00e4kin puoli on kunnossa. K\u00e4sill\u00e4 on upea kirja ja kiehtova johdatus kalliotaiteen maailmaan. Lundbergin tuotantoon perehtyneille kirjailijan intohimoinen kiinnostus kalliotaiteeseen ei tule yll\u00e4tyksen\u00e4: aihe on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 Afrikkaan sijoittuvassa romaanissa Sade vuodelta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[29],"class_list":["post-2077","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide","tag-ulla-lena-lundberg"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2077"}],"version-history":[{"count":67,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2077\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4775,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2077\/revisions\/4775"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}