{"id":199,"date":"2014-06-10T18:11:19","date_gmt":"2014-06-10T15:11:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=199"},"modified":"2014-07-07T16:55:57","modified_gmt":"2014-07-07T13:55:57","slug":"syrjinnan-monet-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=199","title":{"rendered":"Syrjinn\u00e4n monet muodot"},"content":{"rendered":"

HS julkaisi 25.7.2008 Juhani Kortteisen mielipidekirjoituksen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4kirjoitussivullaan. Otsikkona oli: Moninaisuus on voimavara niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin<\/em>.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen Kortteisen mieleen tuleva esimerkki yhteiskuntaa voimavaraistavasta moninaisuudesta ovat hieman yll\u00e4tt\u00e4en Suomeen rantautuneet romanikerj\u00e4l\u00e4iset.<\/p>\n

Emme halua kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kaduillemme, mutta emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua j\u00e4tt\u00e4\u00e4 apua tarvitsevia heitteille. Ilmi\u00f6n taustalla on romanien syrjint\u00e4 ja kurjat elinolot heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6maissaan.<\/p><\/blockquote>\n

Kortteinen syytt\u00e4\u00e4 aitoon kukkahattutyyliin romanien asemasta yhteiskuntaa, n\u00e4kee syrjinn\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4rkeimm\u00e4ksi syyksi siihen, miten romanit el\u00e4v\u00e4t ja esiintyv\u00e4t. Kortteisen ajatteluun kuuluu olettamus, ett\u00e4 asianomaiset ihmiset itse eiv\u00e4t voi mitenk\u00e4\u00e4n olla edes osasyy ongelmiinsa.<\/p>\n

Seuraavaksi Kortteinen laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa:<\/p>\n

Ongelmat eiv\u00e4t rajoitu vain romaneihin, vaan ulottuvat tosiasiassa kaikkien etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen ihmisoikeuksiin.<\/p><\/blockquote>\n

Todettakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, ett\u00e4 Juhani Kortteinen on syrjinn\u00e4ntunnistusalan kotimaisia k\u00e4rkinimi\u00e4, on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n. Kortteinen oli huolissaan etnisen v\u00e4hemmist\u00f6n syrjinn\u00e4st\u00e4 ja puutteellisista ihmisoikeuksista jo yli 12 vuotta sitten, jolloin t\u00f6rm\u00e4sin h\u00e4nen tekstiins\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran.<\/p>\n

Silloin HS:n vieraskyn\u00e4ilij\u00e4n\u00e4 esiintyneen Kortteisen erityisen\u00e4 huolenaiheena oli \u201csaamelaisten perinteisen el\u00e4m\u00e4ntavan\u201d h\u00e4vi\u00e4minen mets\u00e4nhakkuidta ja kaivostoiminnasta johtuen.<\/p>\n

Olin vastik\u00e4\u00e4n asunut kolme vuotta Vuotson saamelaiskyl\u00e4ss\u00e4, tarkkaillut aitiopaikalta saamelaisten el\u00e4m\u00e4ntapaa ja muutenkin perehtynyt perusteellisesti Kortteisen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asiaan. Siksi Kortteisen sinisilm\u00e4inen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja ylimielinen oppimestarin asenne tymp\u00e4isiv\u00e4t aika tavalla. Kirjoitin vastineen<\/a>, jonka HS yll\u00e4tt\u00e4en julkaisi.<\/p>\n

Kahdentoista vuoden aikana Suomeen on syntynyt koko joukko uusia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joten saamelaiset ovat pakostikin j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Toisaalta, kuten Kortteinenkin toteaa, v\u00e4hemmist\u00f6ihin kohdistuvan syrjinn\u00e4n t\u00f6rkeysaste voi vaihdella:<\/p>\n

Vaikka syrjinn\u00e4n ilmenemismuodot ja vakavuusaste vaihtelevat, sen ytimess\u00e4 on ihmisen sulkeminen kaikille yht\u00e4l\u00e4isesti kuuluvan ihmisyyden ulkopuolelle h\u00e4nen alkuper\u00e4ns\u00e4 perusteella.<\/p><\/blockquote>\n

Toivon Kortteisen havainneen, ett\u00e4 Suomen ja Pohjoismaiden saamelaisten asema ei ehk\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n ole erityisen huono, saati toivoton. Se ainakin helpottanee Kortteisen oloa, ett\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa oikeasti syrjityill\u00e4 tai syrjinn\u00e4n kohteeksi ilmoittautuneilla v\u00e4hemmist\u00f6jen edustajilla on apunaan ja tukenaan taaja parvi demokraattisia lakimiehi\u00e4 ja muita ammattiymm\u00e4rt\u00e4ji\u00e4. Osa heist\u00e4 toimii keskeisill\u00e4 paikoilla valtionhallinnossa.<\/p>\n

L\u00f6ysin koneeni uumenista pitk\u00e4\u00e4n kadoksissa olleen uutisen, joka sopii k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa oivallisena esimerkkin\u00e4 syrjinn\u00e4n tunnistamisessa ilmenevist\u00e4 vaikeuksista.<\/p>\n

Uutinen koskee valitusta, jonka Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenhohtajana pitk\u00e4\u00e4n toiminut Pekka Aikio teki itse\u00e4\u00e4n koskevasta porotukip\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Kyseess\u00e4 on yksitt\u00e4istapaus, mutta kehotan silti lukijaa arvioimaan sen pohjalta Suomessa mahdollisesti ilmenev\u00e4n syrjinn\u00e4n yleismaailmallista yhteismitallisuutta:<\/p>\n

Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtajalta ev\u00e4ttiin porotuki
\nSTT Rovaniemi<\/p>\n

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtajalta Pekka Aikiolta voitiin ev\u00e4t\u00e4 tuki liian korkeiden sivutulojen takia.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4puheenjohtajan verotettavat ulkopuoliset tulot olivat poronhoitovuodelta 2000-2001 yli kaksinkertaiset sallittuihin n\u00e4hden.<\/p>\n

Aikion mukaan osa porotaloutta koskevista asetuksista loukkaa perustuslain sanelemaa yhdenvertaisuutta sek\u00e4 saamelaisille taattuja kulttuurisia oikeuksia.
\nAikio huomautti, ettei kotiel\u00e4intaloudelle ole asetettu vastaavia rajoituksia.<\/p>\n

KHO sanoo ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kaltaisessa vuosikirjaratkaisussaan, ett\u00e4 el\u00e4inkohtaisen porotuen my\u00f6nt\u00e4miselle voidaan tai sille t\u00e4ytyy asettaa rajoituksia.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 muistutetaan, ett\u00e4 sivutulorajan tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 porotalouden omistuksen rakennetta niin, ett\u00e4 porojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 omistajaa kohden kasvaisi ja alan kannattavuus paranisi. Tuen tulisi ohjautua p\u00e4\u00e4toimisille poronomistajille.<\/p>\n

Saamelaisten kulttuurisia oikeuksia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rikottu. KHO:n mielest\u00e4 tukirajat eiv\u00e4t ole est\u00e4neet Aikiota nauttimasta omasta kulttuuristaan.<\/p><\/blockquote>\n

Uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.1.2003.<\/p>\n

KHO:n asiassa tekem\u00e4 ratkaisu lienee keskivertokansalaisen oikeustajun mukainen. Vastaavasti asianomaisen itsens\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 mahdollisesti avustaneen ihmisoikeusjuristin mielest\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on varmaankin vastaansanomaton lis\u00e4todiste saamelaisv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kohdistuvasta syrjinn\u00e4st\u00e4.
\n7\/2008<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HS julkaisi 25.7.2008 Juhani Kortteisen mielipidekirjoituksen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4kirjoitussivullaan. Otsikkona oli: Moninaisuus on voimavara niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Ensimm\u00e4inen Kortteisen mieleen tuleva esimerkki yhteiskuntaa voimavaraistavasta moninaisuudesta ovat hieman yll\u00e4tt\u00e4en Suomeen rantautuneet romanikerj\u00e4l\u00e4iset. Emme halua kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kaduillemme, mutta emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua j\u00e4tt\u00e4\u00e4 apua tarvitsevia heitteille. Ilmi\u00f6n taustalla on romanien syrjint\u00e4 ja kurjat elinolot heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6maissaan. Kortteinen syytt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-199","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saamelais-ja-poropolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=199"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1697,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions\/1697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}