![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/muotkat5.jpg\" "\\"N\u00e4kym\u00e4")
<\/a><\/p>\nPohjoisuudesta huolimatta alavilta mailta l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sakeita m\u00e4nnik\u00f6it\u00e4. Ennen kaikkea alue on rauhallinen. Valtaosa kulkijoista j\u00e4\u00e4 Eskelisest\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n Ivalossa suunnatakseen Kekkospuistoon tai Hammastunturin er\u00e4maahan, loput jatkavat Kevolle.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen retkeni ajankohta oli elokuun alku. Jaska tuli kaveriksi suoraan Murmanskin festareilta ja varustus oli sangen poikkeuksellinen – kumisaappaita ja sadetakkia lukuun ottamatta. Jossain vaiheessa sanoinkin, ett\u00e4 tyyppi on kuin Asematunnelista rev\u00e4isty.<\/p>\n
Teltassa oli kuuma, ja Koarvikodsin lammella Jaska halusi nukkua ulkona. Siististi makuualustan viereen asetetut nahkapatiinit olivat hauska n\u00e4ky t\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Jaska joutui lopettamaan retken ennen aikojaan. L\u00e4himm\u00e4lle bussipys\u00e4kille oli pitk\u00e4sti toistakymment\u00e4 kilometri\u00e4; liikkeelle piti l\u00e4hte\u00e4 puolen y\u00f6n aikaan. Palatessa otin kuvia tunturin laen kalliolampareilla. Yksi kuva on sellainen, ett\u00e4 asiantuntija vaivoin erottaa sen saaristossa otetuista.<\/p>\n Palasin Muotkatuntureille jo seuraavan vuoden huhtikuussa, t\u00e4ll\u00e4 kertaa yksin. Hiihtelin viikon aikana vakioreitin k\u00e4mp\u00e4lt\u00e4 toiselle, viimeisen y\u00f6n nukuin louteella. Sesonkiajasta huolimatta tuvissa riitti tilaa hyvin. Siit\u00e4 retkest\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa sen enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Toistaiseksi viimeisin k\u00e4ynti Muotkatuntureiden alueella tapahtui syyskuussa kaksi vuotta sitten. J\u00e4in Eskelisest\u00e4 Kiellatuvalla ja l\u00e4hdin jokivartta yl\u00f6s. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n k\u00e4velyurakaksi riitti, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n mukavan leiri- ja kuvauspaikan riitt\u00e4v\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tielt\u00e4. Olin ilokseni huomannut jo bussissa, ett\u00e4 Keski-Lapin onneton ruska kirkastui pohjoista kohti.<\/p>\n Ei tarvinnut k\u00e4vell\u00e4 viitt\u00e4k\u00e4\u00e4n kilometri\u00e4, kun p\u00e4\u00e4sin viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n louteen kahden j\u00e4rven v\u00e4liselle kannakselle. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 koivikosta l\u00f6ytyi polttopuuksi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon tervasjuurakoita – konkreettisena muistona mets\u00e4nrajan muuttumisesta. Tunturit kohosivat j\u00e4rven takana. Muuta en kaivannutkaan: p\u00e4\u00e4tin j\u00e4\u00e4d\u00e4 leiripaikkaan kahdeksi y\u00f6ksi.<\/p>\n Olen oppinut retkill\u00e4ni, ett\u00e4 kuljettujen kilometrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja otettujen kuvien laatu ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4en verrannollisia.<\/p>\n Muutamat asiat olivat muuttuneet edellisen retken j\u00e4lkeen. Tarkkailin nyt ensi kertaa maisemia lasien l\u00e4pi; olin toki tarvinnut tiimarityyppisi\u00e4 l\u00e4hilaseja jo pitk\u00e4\u00e4n ison kameran tarkentamisessa. Toinen uudistus oli kokeilumieless\u00e4 mukaan lainaamani k\u00e4nnykk\u00e4.<\/p>\n Kavereiden NMT-puhelimien ja varsinkin ARPSien toimivuudesta er\u00e4maaoloissa oli kohtuullisen hyvi\u00e4 kokemuksia, mutta nyt kyseess\u00e4 oli cityk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kehitetty GSM-malli. Kolmanneksi: olin varustautunut normaalin dia- ja mustavalkofilmin lis\u00e4ksi muutamalla rullalla v\u00e4rinegaa. Halusin kuvia nettiin, mutta en omistanut viel\u00e4 skanneria.<\/p>\n K\u00e4vin illansuussa tunturin rinteess\u00e4 kokeilemassa puhelinta. Masto ei ollut j\u00e4rin kaukana, mutta ensimm\u00e4isest\u00e4 paikasta yhteydenotto ei onnistunut, v\u00e4h\u00e4n ylemp\u00e4\u00e4 kyll\u00e4. Leiriin palatessa alkoi sataa tihuuttaa.<\/p>\n Aamulla kuvausvalot olivat hyv\u00e4t ja arvelin parin tunnin ahkeroinnin tuottaneen joitakin kelpo ruutuja, my\u00f6s laakakoon filmille. P\u00e4iv\u00e4 oli kuvaustarkoituksiin liian aurinkoinen, mutta illalla pilvi\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyi sopivasti. Etsin jalustanpaikan ja j\u00e4in odottamaan valosuihkua pilvien raosta valitsemaani rajaukseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa odotus palkittiin ja kellahdin y\u00f6puulle tyytyv\u00e4isen\u00e4 miehen\u00e4.<\/p>\n Hyvin nukuttuani pakkasin tavarani ja l\u00e4hdin Ylemm\u00e4n Honkavuoman vartta kohti lounasta. Osuin uskomattoman tihe\u00e4\u00e4n m\u00e4ntytaimikkoon, jota hirvet olivat pit\u00e4neet laitumenaan. Hirvi on selviytyj\u00e4ihme, joka talvehtii onnistuneesti jopa m\u00e4ntyrajan pohjoispuolella. Jouduin karkottamaan Honkavuoman suvannolta siivilleen kaksi joutsenta – varmaankin kihlaparin. Koska syksy oli jo n\u00e4inkin pitk\u00e4ll\u00e4, linnut saattoivat aloittaa muuttomatkansa saman tien.<\/p>\n Tarkoitukseni oli k\u00e4vell\u00e4 Kellonkadottama\u00e4ytsin tienoille, mutta sopivan leiripaikan l\u00f6ydetty\u00e4ni j\u00e4inkin aloilleni jo aikaisemmin. M\u00e4nnikk\u00f6 oli selv\u00e4sti harvempaa kuin Kiellajoen tuntumassa, mutta yksitt\u00e4iset puut vastaavasti komeampia ja persoonallisempia.<\/p>\n Illaksi nousin leiripaikan it\u00e4puoliseen tunturiin. Havunvihre\u00e4 jokilaakso halkoi ruskaisten koivikoiden hallitsemaa maisemaa. Pohjoisen suunnalla pilkotti lampia, lounaassa kohosi Koarvikodsin kartio. Otin kuvia ja kuuntelin l\u00e4hetyst\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoliigan avauskierrokselta. Leiripaikalla myk\u00e4ksi mennyt puhelin toimi taas.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n