![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/poyrisj4.jpg\" "\\"Auringonnousu")
<\/a><\/p>\nNostin rinkan selk\u00e4\u00e4n N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4n laidalla, mist\u00e4 l\u00e4htee maastoautolla ajettava tieura. Maasto oli miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4vell\u00e4, hiekkaista loivasti kumpuilevaa koivikkoa. Muutamat yksitt\u00e4iset aihkit sinnitteliv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 m\u00e4nnyn puurajan tuntumassa.<\/p>\n
Retken aikana minun oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvata maisemien lis\u00e4ksi nykyisi\u00e4 ja menneiden aikojen kulttuurikohteita. Kuusi kilometri\u00e4 k\u00e4velty\u00e4ni tulin paikkaan, miss\u00e4 tieura leikkaa poikkeuksellisen edustavaa peuranpyyntikuoppien ketjua. Valo ei suosinut, joten kunnollisia kuvia en saanut.<\/p>\n
Vedenjakajan j\u00e4lkeen koivikko alkoi harventua ja loppui pian kokonaan. Seudulle luonteenomaisia avohietikoita n\u00e4kyi joka puolella, laajan P\u00f6yrisj\u00e4rven takana ne t\u00e4plitt\u00e4v\u00e4t maisemaa kuin alkukes\u00e4iset lumilaikut.<\/p>\n
Muitakin kulkijoita oli liikkeell\u00e4: retkeilij\u00e4pariskunta ja kaksi paikkakuntalaista m\u00f6nkij\u00f6ill\u00e4. Kuulimme olevamme ratkaisevasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, paras ruska ajoittui edellisen viikon lopulle. Lunta saattoi tulla koska tahansa. Asetuin kaksiosaisen k\u00e4mp\u00e4n lukittuun p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Her\u00e4sin ennen kuutta ja l\u00e4hdin kameroineni liikkeelle. Naapajoki oli kasannut suistoonsa vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4t s\u00e4rk\u00e4t; ensimm\u00e4iset kuvat otin niist\u00e4. Hienoa hiekkarantaa n\u00e4ytti riitt\u00e4v\u00e4n kilometrim\u00e4\u00e4rin. Jierstivaaran suunnasta kuului joutsenten \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 mekastusta. Pari tuntia kuvattuani palasin k\u00e4mp\u00e4lle aamukahvin keittoon.<\/p>\n P\u00f6yrisj\u00e4rven etel\u00e4rannalla on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista arkeologit ovat l\u00f6yt\u00e4neet hiiltynytt\u00e4 luuta ja kvartsiesineit\u00e4. Kartiomaisiksi maatuneet peuranpyyntikuopat ovat my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua, mutta nekin satojen vuosien takaa.<\/p>\n Rossij\u00e4rven l\u00e4nsipuolelta tievan nokasta l\u00f6ytyi merkitykselt\u00e4\u00e4n arvoituksellinen kivikeh\u00e4 ja keskimm\u00e4isen Kentt\u00e4lompolon rantat\u00f6rm\u00e4st\u00e4 maahan kaivetun kammin sija. Ajattelin my\u00f6t\u00e4tunnolla ankarissa oloissa kamppailleita peuranpyyt\u00e4ji\u00e4 ja yritin kuvitella, millaista heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli ollut.<\/p>\n Laajimmat avohietikot sijaitsevat k\u00e4mp\u00e4n it\u00e4puolella. Kuutiokaupalla hiekkaa oli l\u00e4htenyt liikkeelle, sill\u00e4 korkeimmat katajien sitomat hiekkapilarit olivat monen metrin korkuisia. Kova pohjoistuuli lenn\u00e4tti hienoa hiekkaa koko ajan, niin ett\u00e4 aloin pel\u00e4t\u00e4 kameroiden puolesta. Moottoripy\u00f6r\u00e4n ja monkij\u00e4n j\u00e4lki\u00e4 n\u00e4kyi kaikkialla, ja maastoauto kiskoi tieuralla lautakuormaa. Olin lukenut vieraskirjasta seudun olleen keskikes\u00e4ll\u00e4 maastopy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden suosiossa.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n