Ykk\u00f6sosa haettiin minulle kirjaston varastosta. Kirja oli hieman k\u00e4rsineen oloinen, koska niin monet rovaniemel\u00e4iset ovat tutustuneet siihen ennen minua.<\/p>\n
Esimerkiksi M.Rusanen on pit\u00e4nyt kovasti lukemastaan ja kirjoittanut kommenttinsa muidenkin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. H\u00e4nen lukuel\u00e4myksest\u00e4\u00e4n tulee marraskuussa kuluneeksi sata vuotta!<\/p>\n
* * *<\/p>\n WSOY julkaisi Roald Amundsenin Luoteisv\u00e4yl\u00e4n<\/em> v. 1908. Kirjassa kerrotaan toisen suuren norjalaisen naparetkeilij\u00e4n kolme vuotta kest\u00e4neest\u00e4 matkasta, joka suuntautui Norjasta Pohjois-Amerikan mantereen pohjoispuolitse Alaskan Nomeen.<\/p>\n Amundsenin Gj\u00f8a-alus vietti j\u00e4iss\u00e4 kolme talvea, joista kaksi tarkoituksella samassa paikassa mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 magneettista pohjoisnapaa.<\/p>\n Amundsen osoittautuu Nansenia eloisammaksi kertojaksi. Kirjan mielest\u00e4ni kiinnostavinta antia ovat kuvaukset arktisen luonnon armoilla l\u00e4hes kivikautisen alkeellisissa oloissa sinnitelleiden eskimoiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Eskimoiden ja laivav\u00e4en kanssak\u00e4yminen on vilkasta ja kumpaakin osapuolta hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Amundsen on syv\u00e4sti huolissaan tapaamansa arktisen alkuper\u00e4iskansan tulevaisuudesta:<\/p>\n Tulimme Gj\u00f8an matkalla tekemisiin 10 eri eskimoheimon kanssa ja saimme hyv\u00e4n tilaisuuden n\u00e4hd\u00e4 sivistyksen vaikutusta heihin, sill\u00e4 saatoimme nyt verrata toisiinsa semmoisia eskimoita, jotka olivat tulleet sivistyksen yhteyteen ja semmoisia, jotka olivat aivan koskemattomat. Ja varmana vakuutuksenani lausun, ett\u00e4 viimeksi mainitut, ne eskimot, jotka el\u00e4v\u00e4t kokonaan erill\u00e4\u00e4n kaikesta sivistyksest\u00e4, ehdottomasti ovat onnellisemmat, terveemm\u00e4t, rehellisemm\u00e4t ja tyytyv\u00e4isemm\u00e4t. Niill\u00e4 sivistyneill\u00e4 kansoilla, jotka tulevat eskimoitten kanssa tekemisiin, on ehdoton velvollisuus suojella heit\u00e4 ja lain ja ankarain s\u00e4\u00e4d\u00f6sten kautta varjella heit\u00e4 niin sanotun sivistyksen monilta vaarallisilta ja huonoilta puolilta. Ilman sit\u00e4 he ehdottomasti joutuvat perikadon omiksi. Tanskan kuninkaallinen Gr\u00f6nlannin kauppa ansaitsee kaikkea tunnustusta siit\u00e4 tavasta, miten se on siirtomaataan Gr\u00f6nlantia kohdellut. On toivottavaa, ett\u00e4 muut kansat seuraavat Tanskan esimerkki\u00e4 ja t\u00e4ydelleen k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t velvollisuutensa n\u00e4it\u00e4 oivia ja reippaita, navan \u00e4\u00e4rill\u00e4 asuvia luonnonlapsia kohtaan. Kirjan on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt suomeksi I.K.Inha, minulle valokuvistaan tuttu monitoimihenkil\u00f6. Inha on varmaankin silm\u00e4illyt mielikseen kirjan kiinnostavia kuvia, esimerkiksi t\u00e4t\u00e4:<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/m_rusanen.jpg\" "\\"M")
<\/a><\/p>\n\n
Mutta parasta, mit\u00e4 voin yst\u00e4villemme netchjilli-eskimoille toivottaa, on se, ettei sivistys koskaan heihin ulottuisi.<\/p>\n<\/blockquote>\n