![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/jauhot.jpg\" "\\"Jauhot\\"")
<\/a><\/p>\nSitaatit ovat v. 1949 julkaistusta pienoisromaanista Jauhot<\/em>.<\/p>\n Siin\u00e4 aamuh\u00e4m\u00e4riss\u00e4 oli pyh\u00e4isten hameitten esiinkaivamista, suksen m\u00e4ystimien kuntoon laittoa ja einepalan haukkaamista. (\u2026) Mari R\u00e4meen esikoiselle piti saada nimi ja sen saattoi antaa vain kirkkoherra. Mari halusi p\u00e4\u00e4st\u00e4 liikkeelle mahdollisimman varhain, sill\u00e4 kev\u00e4isen y\u00f6pakkasen j\u00e4ljilt\u00e4 hanki kantoi hiiht\u00e4j\u00e4\u00e4, ja matkaa kirkonkyl\u00e4\u00e4n oli pitk\u00e4sti.<\/p>\n Perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Mari lev\u00e4hti hetken kauppapuodissa ja teki pienet ostoksensa. Sitten h\u00e4n suuntasi kirkkoherran puheille. Kirkkoherra istui p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 takana, silm\u00e4ili Maria ja h\u00e4nen konttiaan pitk\u00e4\u00e4n ja arvostelevasti ennen kuin lausui:<\/p>\n Kaiketi teill\u00e4 on sitten mukana se kastetoimituksesta menev\u00e4 maksu, kahdeksankymment\u00e4 penni\u00e4, sanoi kirkonmies lopulta. H\u00e4n oli mutkaton ihminen. H\u00e4nen mieleens\u00e4 ei juolahtanut ollenkaan salailla sit\u00e4 seikkaa, mik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti oli t\u00e4rkeint\u00e4 kasteasioissa.<\/em><\/p><\/blockquote>\n Mari joutui my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 rahaa ei ollut, en\u00e4\u00e4. Tullessa h\u00e4nell\u00e4 oli ollut kokonainen hopeamarkka, mutta sill\u00e4 h\u00e4n oli maksanut ostoksensa. Kirkkoherra ei suostunut Marin ehdotukseen, ett\u00e4 pyh\u00e4 toimitus maksettaisiin my\u00f6hemmin kun rahoja satutaan saamaan.<\/p>\n Satutaan, satutaan, satutaan! hoeskeli kirkkoherra. H\u00e4n oli joutunut jo palauttamaan muutamia, jotka pyrkiv\u00e4t kastattamaan velaksi, ties kenen maksun p\u00e4\u00e4lle. (\u2026) Mari joutui hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n iltakylm\u00e4sell\u00e4 takaisin m\u00f6kkiins\u00e4 tyhjin toimin, niine nimineen.<\/p>\n Sin\u00e4 talvena Kairan pit\u00e4j\u00e4n v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisill\u00e4 oli k\u00e4teist\u00e4 rahaa viel\u00e4 tavallistakin v\u00e4hemm\u00e4n kuvern\u00f6\u00f6rin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4, ett\u00e4 palkka h\u00e4t\u00e4aput\u00f6ist\u00e4 maksettiin jauhoina. Pian Marin vierailun j\u00e4lkeen jauhoista tuli k\u00e4yp\u00e4 maksuv\u00e4line kirkkoherran kanssa asioitaessa.<\/p>\n Kun ensimm\u00e4inen er\u00e4 kirkollisista toimituksista jauhoina maksettuja korvauksia toimitettiin kirkkoherralle, t\u00e4m\u00e4 ei ihme kyll\u00e4 vaatinut punnitusta, vaan huusi rengin paikalle ottamaan haltuunsa pussillisen Mustan apejauhoja.<\/p>\n P\u00f6ll\u00f6n Riita sattui n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kirkkoherralle kulkeutuneiden jauhojen lopullisen osoitteen eik\u00e4 pit\u00e4nyt havaintoa omana tietonaan. Jo samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kyl\u00e4ll\u00e4 kaikki tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4injauhoja p\u00f6l\u00e4htelee miss\u00e4 sattuu:<\/p>\n Niit\u00e4 se sy\u00f6pi pappilan Mustakin, niin ettei kaiketi ole kumma, vaikka kupeet silkkin\u00e4 v\u00e4lkkyv\u00e4tkin.<\/em><\/p><\/blockquote>\n Riita kuulutti asiaa my\u00f6s kyl\u00e4n kauppapuodissa monen todistajan l\u00e4sn\u00e4ollessa. Paikalle sattui my\u00f6s R\u00e4meen Mari, joka oli onnistunut saamaan nimen lapselleen toisella yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mutta maksanut siit\u00e4 selv\u00e4ll\u00e4 rahalla. Mari oli otollisessa sieluntilassa kuuntelemaan P\u00f6ll\u00f6n Riitan todistusta:<\/p>\n H\u00e4n oli erinomainen kuuntelija, joka pienill\u00e4, kyselevill\u00e4 ja hyv\u00e4ksyvill\u00e4 v\u00e4lihuudahduksilla osasi ilmoittaa, ett\u00e4 kyll\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. Lopulta h\u00e4n innostui sanomaan sanasensa, vaikka k\u00e4hl\u00e4ist\u00e4 ja mautontahan se oli Riitan esityksen rinnalla, siit\u00e4 seikasta, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4 pannaan jutamaan syd\u00e4nmaita kuinka monta kertaa tahansa saadakseen nimen lapselleen\u2026<\/em><\/p><\/blockquote>\n Aikansa pit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kierrelty\u00e4\u00e4n juttu tuli kirkkoherran korviin sellaisessa muodossa, ett\u00e4 pappilan Musta sy\u00f6 h\u00e4t\u00e4aputy\u00f6maalta varastettuja jauhoja. Julmistunut kirkkoherra sai selville tarinan levitt\u00e4j\u00e4t ja haastoi heid\u00e4t vastaamaan valheellisista vihapuheistaan:<\/p>\n H\u00e4n antoi t\u00e4mmingin, haasteen P\u00f6ll\u00f6n Riitalle ja R\u00e4meen Marille. Heid\u00e4n oli tultava vastaamaan ensituleviin syysk\u00e4r\u00e4jiin kirkkoherra Borghin herjauksesta ja solvauksesta<\/em><\/p><\/blockquote>\n Kirkkoherran kunnia palautettiin aikanaan silt\u00e4 osin kun se oli oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 mahdollista palauttaa. Syylliset saivat ansionsa mukaan:<\/p>\n K\u00e4r\u00e4j\u00e4kirjurin kyn\u00e4 rapisi, ovet avattiin ja asianomaiset kutsuttiin tuomiolle. P\u00f6ll\u00f6n Riita sai yhdeks\u00e4n kuukautta ja R\u00e4meen Mari kuusi kuukautta vankeutta herjauksesta ja solvauksesta. <\/em><\/p><\/blockquote>\n * * *<\/p>\n Viime aikoina muodikkaaksi tullut vihapuhe-termi esiintyi Haanp\u00e4\u00e4n tekstiss\u00e4 todellakin jo 60 vuotta sitten. Kairan kirkkoherra Borgh piti vihapuheena itsest\u00e4\u00e4n kerrottuja liev\u00e4sti v\u00e4rittyneit\u00e4 tositarinoita.<\/p>\n Kun vihapuheesta selvi\u00e4\u00e4 nykyisin sakoilla ja\/tai ehdollisella, viime vuosisadan alussa rangaistuksena oli R\u00e4meen Marin tapauksessa puoli vuotta vankeutta.<\/p>\n
\nH\u00e4n k\u00e4\u00e4ri j\u00e4lkel\u00e4isen riepuihin, pisti kitisev\u00e4n k\u00e4\u00e4r\u00f6n suureen tuohikonttiin, nosti kontin hartioilleen ja lykk\u00e4si lylyt lumelle.<\/em><\/p><\/blockquote>\n
\nEi se n\u00e4in k\u00e4y, rakas yst\u00e4v\u00e4, sanoi h\u00e4n. Terve lapsi. Kastetaan se sitten kun rahaa on kassottunut.<\/em><\/p><\/blockquote>\n