{"id":121,"date":"2014-06-09T20:26:40","date_gmt":"2014-06-09T17:26:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=121"},"modified":"2021-11-26T14:05:51","modified_gmt":"2021-11-26T12:05:51","slug":"seikkailu-napajaatikolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=121","title":{"rendered":"Seikkailu napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4"},"content":{"rendered":"

N\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 on lohdullista tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 huhtikuussa on joskus jossakin ollut viel\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 kuin Rovaniemell\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

L\u00f6ysin kirjastosta Fridtjof Nansenin kertomuksen huimasta seikkailusta napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 ja talvehtimisesta Frans Josefin maalla, kirjaimellisesti Pohjan pimeill\u00e4 perill\u00e4<\/em>. Norjalaisesta naparetkest\u00e4 (1893-96) ja sen tuloksista kertova kirja julkaistiin suomeksi kahtena osana, joista k\u00e4siini osui \u201cj\u00e4limm\u00e4inen osa\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kirjailija Teuvo Pakkalan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4 teos julkaistiin Otavan kustantamana v. 1897. Runsaasti kuvitettu kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Nansenin tekstien lis\u00e4ksi kapteeni Otto Sverdrupin kirjoittaman kuvauksen Fram<\/em>-aluksen vaiheista sen j\u00e4lkeen kun Nansen ja Johansen j\u00e4ttiv\u00e4t laivan maaliskuussa 1895 ja suuntasivat kohti pohjoisnapaa.<\/p>\n

Toivottoman hankalat j\u00e4\u00e4olot estiv\u00e4t p\u00e4\u00e4syn navalle, ja kaksikko l\u00e4hti koirineen pyrkim\u00e4\u00e4n takaisin ihmisten ilmoille. Maata saatiin n\u00e4kyviin hein\u00e4kuun 24 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ensi kertaa kahteen vuoteen. Liki kaksi viikkoa piti kuitenkin viel\u00e4 kamppailla j\u00e4\u00e4ll\u00e4, ennen kuin reet nostettiin kajakeista tehdylle lautalle ja jatkettiin avoveden yli saaren rantaan. Mutta:<\/p>\n

Yh\u00e4 sekavammaksi k\u00e4y kysymys, miss\u00e4 me olemme? N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin l\u00e4nnen puolella meist\u00e4 olisi leve\u00e4 salmi, vaan mik\u00e4 salmi?<\/p><\/blockquote>\n

Nansen ja Johansen olivat saapuneet j\u00e4\u00e4lakeudelta Frans Josefin maan koillisimmalle saarelle eli alueelle, miss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei ollut ennen heit\u00e4 k\u00e4ynyt. Nykyisiss\u00e4 kartoissa rantautumispaikka on nimetty Nansenin vaimon ja tytt\u00e4ren mukaan Eva-Livin saareksi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kun viimeinenkin toivo p\u00e4\u00e4semisest\u00e4 Norjaan sen kes\u00e4n aikana hiipui, alkoi varustautuminen talveen. Miehet rakensivat kivist\u00e4 majan ja kattoivat sen mursunnahoilla. Kurkihirreksi sopiva ajopuu l\u00f6ytyi rannalta. Ruokaa ja traania saatiin ampumalla j\u00e4\u00e4karhuja ja mursuja.<\/p>\n

Aurinko laski lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4ytyi j\u00e4lleen helmikuun lopulla. Talvi tuntui loputtoman pitk\u00e4lt\u00e4, mutta sujui ongelmitta.<\/p>\n

Mielest\u00e4mme meill\u00e4 itse asiassa oli varsin hyv\u00e4. Koko ajan olimme virke\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4, ja me ilahdutimme itse\u00e4mme kaikella hyv\u00e4ll\u00e4, jota tulevaisuus meille oli tarjoava.
\n(\u2026)
\nSill\u00e4 tavalla aikamme kului. Enimm\u00e4kseen koetimme sen saada kulumaan nukkumalla, ja k\u00e4vi niinkin ett\u00e4 me nousimme nukuttuamme kaksikymment\u00e4 tuntia vuorokaudessa. Jos joku viel\u00e4 on siin\u00e4 vanhentuneessa luulossa, ett\u00e4 keripukki tulee liikunnon puutteesta, niin me olemme el\u00e4vi\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se ei ole totta, sill\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4n ajan me olimme t\u00e4ysin terveit\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Matka jatkui toukokuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. My\u00f6t\u00e4tuuli auttoi eteenp\u00e4in, aluksi j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sitten avovedess\u00e4.<\/p>\n

Karhut ja mursut olivat aiheuttaneet useita vaaratilanteita, mutta koko retken kriittisin tilanne johtui omasta huolimattomuudesta: rannalle nousseet miehet huomasivat j\u00e4rkytyksekseen kajakkien karanneen. Nansen ojensi kellonsa Johansenille, riisui p\u00e4\u00e4llysvaatteensa ja hypp\u00e4si veteen.<\/p>\n

Vesi oli j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4\u00e4, vaatep\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli raskas uida, ja kajakit ajautuivat yh\u00e4 edemm\u00e4ksi, nopeammin kuin min\u00e4 uin. Minusta n\u00e4ytti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, voisinko mit\u00e4\u00e4n. Vaan siell\u00e4 meni kaikki toivomme \u2013 kaikki mit\u00e4 meill\u00e4 oli, oli kajakeissa, meill\u00e4 ei ollut veitsen vertaa asetta\u2026<\/p><\/blockquote>\n

Kes\u00e4kuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Nansen oli kuulevinaan koiran haukuntaa; edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli kuulunut kaksi pyssyn laukausta muistuttanutta \u00e4\u00e4nt\u00e4, jotka oli kuitenkin helppo selitt\u00e4\u00e4 johtuneiksi j\u00e4\u00e4n halkeamisesta. Tuhansien lintujen aiheuttama melu haittasi poikkeavien \u00e4\u00e4nten kuulemista.<\/p>\n

Johansen oli ep\u00e4ilev\u00e4ll\u00e4 kannalla, mutta osallistui kuitenkin uuden tilanteen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n spekulointiin:<\/p>\n

Sy\u00f6dess\u00e4mme puhelimme siit\u00e4, ket\u00e4 siell\u00e4 voisi olla, joko oman maan miehi\u00e4 tai englantilaisia. Jos siell\u00e4 oli englantilainen retkikunta, jota oli puuhattu Frans Josefin maahan meid\u00e4n l\u00e4htiess\u00e4mme, niin mit\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4? \u201cMe j\u00e4\u00e4mme heid\u00e4n luokseen pariksi p\u00e4iv\u00e4ksi, arveli Johansen, ja sitten jatkamme matkaamme Huippuvuorille, muuten kuluu liian kauan ennen kuin p\u00e4\u00e4semme kotia.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Miehet olivat tottuneet luottamaan itseens\u00e4: Huippuvuorille oli matkaa n. 600 kilometri\u00e4!<\/p>\n

Nansen l\u00e4hti tiedustelemaan tilannetta. L\u00f6ytyneist\u00e4 koiran j\u00e4ljist\u00e4 ei voinut erehty\u00e4, ja pian n\u00e4kyviin ilmestyi j\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4velev\u00e4 ihmishahmo.<\/p>\n

Me l\u00e4hestyimme nopeasti toisiamme, min\u00e4 huiskutin lakkia, h\u00e4n teki samoin. Min\u00e4 kuulin h\u00e4nen puhelevan koiralle. Kuuntelin. H\u00e4n puhui englanninkielt\u00e4, ja kun tulin l\u00e4hemm\u00e4s, niin luulin tuntevani mr Jacksonin, jonka muistelin kerran n\u00e4hneeni. Min\u00e4 nostin lakkia; ojensimme toisillemme syd\u00e4mmellisesti k\u00e4tt\u00e4: \u201cHow do you do? \u2013 How do you do?<\/p><\/blockquote>\n

K\u00e4velij\u00e4 oli todellakin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 tukikohtaa pit\u00e4neen englantilaisretkikunnan johtaja Frederick Jackson, jolle r\u00e4hj\u00e4isen keskustelukumppanin henkil\u00f6llisyys paljastui vasta hetken kuluttua.<\/p>\n

H\u00e4n pys\u00e4htyi sitten yht\u00e4kki\u00e4 satunnaisen huomautukseni johdosta, katsoi minua ter\u00e4v\u00e4sti silmiin ja sanoi kiivaasti: \u201cOletteko Nansen?\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Tukikohdassa odotettiin laivan vierailua, joten Nansenin ja Johansenin ei tarvinnut jatkaa matkaa kajakeilla. He saapuivat Vuoreijaan (Vard\u00f8) 13.8.1896.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kysymys koski Framin kohtaloa. Siit\u00e4 ei ollut kuulunut mit\u00e4\u00e4n, mutta pian kuului: Fram vapautui j\u00e4\u00e4n kahleista Huippuvuorten l\u00e4nsipuolella 13.8. ja saapui Skjerv\u00f8yn satamaan viikkoa my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuva Troms\u00f8n Polar Museumin n\u00e4yttelyst\u00e4.
\n4\/2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 on lohdullista tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 huhtikuussa on joskus jossakin ollut viel\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4 kuin Rovaniemell\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. L\u00f6ysin kirjastosta Fridtjof Nansenin kertomuksen huimasta seikkailusta napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 ja talvehtimisesta Frans Josefin maalla, kirjaimellisesti Pohjan pimeill\u00e4 perill\u00e4. Norjalaisesta naparetkest\u00e4 (1893-96) ja sen tuloksista kertova kirja julkaistiin suomeksi kahtena osana, joista k\u00e4siini osui \u201cj\u00e4limm\u00e4inen osa\u201d. Kirjailija Teuvo Pakkalan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4 teos […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-121","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=121"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4220,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/121\/revisions\/4220"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}