{"id":117,"date":"2014-06-09T20:18:36","date_gmt":"2014-06-09T17:18:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=117"},"modified":"2021-11-26T10:27:54","modified_gmt":"2021-11-26T08:27:54","slug":"darwin-ja-leguaanit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=117","title":{"rendered":"Darwin ja leguaanit"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Charles Darwinin kertomus purjehduksestaan maapallon ymp\u00e4ri (Beaglen matka | <\/em>Edita 2008) kuuluu kes\u00e4n 2012 lukuel\u00e4myksiini.<\/p>\n

Tutkimusmatkalle l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Darwin oli vasta 22-vuotias, mutta nuoresta i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta ihmetelt\u00e4v\u00e4n laajatietoinen. Perehtyneisyys geologiaan auttoi Darwinia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka suunnattoman pitk\u00e4ss\u00e4 ajassa maapallo ja sit\u00e4 asuttavat eli\u00f6t ovat kehittyneet nykyisikseen.<\/p>\n

Kirjan kiinnostavimmassa jaksossa Darwin k\u00e4sittelee Galapagos-saarilla tekemi\u00e4\u00e4n havaintoja ja niiden her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia. Ideat j\u00e4iv\u00e4t it\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jalostuivat aikanaan evoluutioteoriaksi. Darwin julkaisi p\u00e4\u00e4teoksensa Lajien synty<\/em> vuonna 1859; merimatkasta oli t\u00e4ll\u00f6in kulunut yli kaksikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Maailmanmaineeseen nousseiden peippojen (sirkkujen) lis\u00e4ksi Darwin l\u00f6ysi Galapagos-saarilta mm. kaksi ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n toisiaan muistuttavaa leguaanilajia, joiden elintavat poikkesivat radikaalisti. Toinen oli liskojen tapaan kuivan maan asukas, mutta merileguaani hankkii ravintonsa merest\u00e4 sukeltamalla.<\/p>\n

Leguaaneista kertoessaan Darwin intoutuu parhaimmilleen: luonnontutkijan rooli v\u00e4istyy hetkitt\u00e4in taka-alalle ja esiin nousee kirjailija, joka esitt\u00e4\u00e4 asiansa kiinnostavasti, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ja jopa hauskasti.<\/p>\n

\u2026merileguaanin (A. cristatus), kuvasi ensimm\u00e4isen\u00e4 Bell, joka ennusti osuvasti sen lyhyen, leve\u00e4n p\u00e4\u00e4n ja tasapitkien vahvojen kynsien perusteella, ett\u00e4 sen elintavat osoittautuisivat hyvin erikoisiksi ja erilaisiksi kuin sen l\u00e4himm\u00e4ll\u00e4 sukulaisella iguaanilla. Lisko on eritt\u00e4in yleinen kaikilla saarilla ja el\u00e4\u00e4 yksinomaan kallioisilla merenrannoilla. Sit\u00e4 ei koskaan tavata tai ainakaan en n\u00e4hnyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n edes kymment\u00e4 metri\u00e4 kauempana rannasta. Lisko on julman n\u00e4k\u00f6inen otus, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n likaisenmusta, hidas\u00e4lyinen ja velttoliikkeinen.<\/p>\n

(\u2026)
\n<\/em>Avasin muutamien liskojen mahalaukun, ja ne olivat pullollaan jauhautunutta merilev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

(\u2026)
\n<\/em>Liskon ravinto ja sen pyrst\u00f6n ja raajojen rakenne sek\u00e4 se, ett\u00e4 se ui vapaaehtoisesti meress\u00e4, todistavat ilman muuta sen olevan luonteeltaan vesiel\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on kuitenkin yksi omituinen poikkeama: jos lisko pel\u00e4styy, se ei mene veteen. Niinp\u00e4 n\u00e4it\u00e4 liskoja on helppo ajaa jollekin veden yl\u00e4puolella olevalle kielekkeelle, jolla ne mieluummin p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t ihmisen tarttumaan niit\u00e4 pyrst\u00f6st\u00e4 kuin sukeltavat veteen.<\/p>\n

(\u2026)
\n<\/em>Kysyin useilta asukkailta, mihin lisko munii munansa. He eiv\u00e4t tienneet mit\u00e4\u00e4n sen lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, vaikka olivatkin hyvin perill\u00e4 maalla el\u00e4v\u00e4n lajin munista \u2013 aika erikoista, kun ottaa huomioon, kuinka yleisi\u00e4 liskot ovat. *)<\/p>\n

(\u2026)
\nMerellisen veljens\u00e4 tavoin n\u00e4m\u00e4kin ovat rumia otuksia. Alta ne ovat kellanoransseja ja p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ruskeanpunaisia. Matala otsa tekee niist\u00e4 erityisen typer\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n

(\u2026)
\nSeurasin yht\u00e4 [koloa kaivavaa] liskoa pitk\u00e4\u00e4n, kunnes puolet siit\u00e4 oli maan sis\u00e4ll\u00e4. Menin sitten kololle ja vedin sit\u00e4 pyrst\u00f6st\u00e4. Siit\u00e4 se n\u00e4ytti h\u00e4mm\u00e4styv\u00e4n kovasti ja k\u00f6mpi esiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta. Sitten se tuijotti minua kuin sanoen: \u201dMiksi kiskoit minua pyrst\u00f6st\u00e4?\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Darwin oli oman aikansa luonnontutkija hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa. H\u00e4n k\u00e4y tilaisuuden tullen k\u00e4siksi tapaamiinsa el\u00e4imiin, vet\u00e4\u00e4 liskoa pyrst\u00f6st\u00e4 ja heitt\u00e4\u00e4 sen veteen; ratsastaa kilpikonnalla; ampuu n\u00e4ytteeksi suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kiinnostavia el\u00e4imi\u00e4; kopauttaa \u201ctyhmimm\u00e4t\u201d hengilt\u00e4 n\u00e4ytteenottovasaralla.<\/p>\n

Kaiken huipuksi Darvin esitt\u00e4\u00e4 el\u00e4inten hengenlahjoista ja ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 niin suorasukaisia arvioita, ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n lukijan iho nousee kananlihalle.<\/p>\n

Leguaanijakson p\u00e4\u00e4tteeksi kyn\u00e4\u00e4n tarttuu j\u00e4lleen tiedemies, joka kirjoittaa t\u00e4h\u00e4n tapaan:<\/p>\n

Kuten aluksi huomautin, n\u00e4m\u00e4 saaret eiv\u00e4t ole erikoisia matelijalajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella vaan yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n perustella. Kun muistetaan tuhansien vaeltavien kilpikonnien kuluttamat polut, monet merikilpikonnat, maalla el\u00e4v\u00e4n Amblyrhynchus-lajin kaivamat kolot ja jokaisen saaren rantakallioilla p\u00e4iv\u00e4\u00e4 paistattelevat merellisen lajin ryhm\u00e4t, on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ettei ole toista paikkaa maailmassa, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lahko korvaa yht\u00e4 erikoisella tavalla kasvinsy\u00f6j\u00e4nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t. Kun geologi kuulee t\u00e4m\u00e4n, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti ajattelee mieless\u00e4\u00e4n mesotsooista maailmankautta, jolloin maalla ja meress\u00e4 parveili liskoja, joista er\u00e4\u00e4t olivat kasvinsy\u00f6ji\u00e4, toiset lihansy\u00f6ji\u00e4, ja jotka olivat kooltaan verrattavissa nykyisiin valaisiin.<\/p><\/blockquote>\n

*) Muistan n\u00e4hneeni joitakin vuosia sitten Avarassa luonnossa <\/em>merileguaanien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertoneen jakson. Siin\u00e4 n\u00e4ytettiin, kuinka lajin naaraat k\u00e4viv\u00e4t munimassa saarten sis\u00e4osissa sammuneiden tulivuorten rinteill\u00e4. Ilman tietoa lajin historiasta t\u00e4m\u00e4 vaivalloinen vaellus tuntuisi t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vierailukohteiden yhteiskunnalliset olot kiinnostivat Darwinia, ja h\u00e4n reagoi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n voimakkaasti havaitsemiinsa ep\u00e4kohtiin. Esimerkiksi poikkeaminen Australiassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikuttaneen masentavasti: Darwin ei jaksa innostua edes vesinokkael\u00e4imen tapaamisesta. Matkan jatkuessa h\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4 tuntemuksensa n\u00e4in:<\/p>\n

Hyv\u00e4sti Australia! Olet kasvava lapsi, ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulet hallitsemaan etel\u00e4\u00e4 kuin suuri prinsessa. Mutta olet liian suuri ja kunnianhimoinen rakastettavaksi, etk\u00e4 tarpeeksi suuri kunnioitettavaksi. J\u00e4t\u00e4n rantasi ilman surua ja ik\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

8\/2012<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Charles Darwinin kertomus purjehduksestaan maapallon ymp\u00e4ri (Beaglen matka | Edita 2008) kuuluu kes\u00e4n 2012 lukuel\u00e4myksiini. Tutkimusmatkalle l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Darwin oli vasta 22-vuotias, mutta nuoresta i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta ihmetelt\u00e4v\u00e4n laajatietoinen. Perehtyneisyys geologiaan auttoi Darwinia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka suunnattoman pitk\u00e4ss\u00e4 ajassa maapallo ja sit\u00e4 asuttavat eli\u00f6t ovat kehittyneet nykyisikseen. Kirjan kiinnostavimmassa jaksossa Darwin k\u00e4sittelee Galapagos-saarilla tekemi\u00e4\u00e4n havaintoja ja niiden her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[],"class_list":["post-117","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide","category-luonto-luonnonsuojelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/117","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=117"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4157,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/4157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}