Pekka Aikio on käyttänyt saamelaispoliittisen puheenvuoron Luoston vaikuttajaseminaarissa (Sompio 21.8.00). Tuttua valitusta, kuinka valtiovalta holhoaa ja estää saamelaisia elämästä kulttuuriinsa kuuluvalla tavalla. Tähän olisi Aikion mielestä taitoa:

Saamelaiset ovat muiden pienten luonnonkansojen tapaan kyenneet kehittämään tiedollisen ja välineellisen varustuksen selviytyä.

Aikio loikkii tapansa mukaan aikajanalla sen verran vauhdikkaasti, että seuraamisvaikeuksilta ei voi välttyä. Mitähän välineitä hän mahtaa tarkoittaa? Näitäkö nykyisin käytössä olevia teknisiä vempeleitä vai perinteisiä työkaluja?

Otetaan esimerkiksi poronhoito. Laitumien todellista kantokykyä vastaava poromäärä olisi ehkä mahdollista hoitaa perinteisin menetelmin, mutta löytyisikö halukkaita hiihtäjiä? Tarkoittaisiko paluu eiliseen myös asumis- ja elintasoa? Saavutetusta elintasosta luopuminen on saamelaisille aivan varmasti yhtä vaikeaa kuin muillekin: poikkeusyksilöille se joskus onnistuu, mutta suurelle joukolle vain pakon edessä.

Minun tietääkseni porotilatalouteen ei ole pakotettu ketään, saamelaisia sen enempää kuin suomalaisiakaan. Sillekään emme mahda mitään, että korkeatasoinen asuminen maksaa maltaita, samoin porotöissä välttämättömänä pidetyt koneet ja niiden ylläpito. Vuotsossa asuessani aloin ihmetellä, millä rahoilla nykymuotoinen porotalous oikein pyörii.

Yksi vastaus löytyy Sotavaarasta. Muuallakin saamelaisporomiehet ovat panneet metsäpalstojaan sileäksi tyylillä, joka on valtaväestön käyttämänä johtanut tuomioistuimiin ja mediamyllytykseen.

Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla muuan kaikesta päätellen arvossa pidetty ihmisoikeusasiantuntija epäili, että Metsähallituksen hakkuut saamelaisalueella ovat luonteeltaan rasistisia. Rankkaa väitettä perusteltiin sillä, että hakkuut ”uhkaavat perinteistä saamelaista elämänmuotoa”. Vastineessani kysyin miten sellaista voi uhata, jota ei ole pitkiin aikoihin ollut olemassa. Perinteisen saamelaisen elämänmuodon ovat tuhonneet saamelaiset itse, sinänsä ymmärrettävillä pyrkimyksillään parempaan elintasoon ja helpompaan elämään.

Pekka Aikion näyttää olevan mahdotonta myöntää, että saamelaisten assimilaatio (sulautuminen) on suurelta osin seurausta saamelaisten omista valinnoista.

Saamelaisjohtajat puhuvat samaan hengenvetoon Suomen saamelaisten ja Brasilian viidakoissa tai Venäjän arktisilla alueilla sinnittelevien rutiköyhien alkuperäiskansojen ihmisoikeuksista ja alistetusta asemasta. Mahtaakohan maapallolta löytyä alkuperäiskansaa, jonka asiat olisivat yhtä hyvällä tolalla kuin Suomen saamelaisten, absoluuttisesti tai suhteessa valtaväestöön?

Kirjailija Erno Paasilinna tuntuu saaneen tarpeekseen saamelaispoliitikkojen valituksesta. Hän kirjoittaa Antti Tuurin kanssa julkaisemassaan kirjassa ”Isoa Inaria kiertämässä” (Otava 1999) mm:

Paikalliseen suomalaisväestöön nähden saamelaiset eivät enää ole mitenkään alistetussa asemassa vaan pikemminkin jo etuoikeutettuja. Valtio on runsaskätisesti avustanut heitä rakentamaan uusia omakotitaloja ympäri Lappia, mistä työttömät suomalaiskurjat eivät voi uneksiakaan. Saamelaisten sisäpiiriin on noussut hyvinkoulutettu yläluokka, melkoinen joukko maistereita ja tohtoreita, joille menneiden riistokausien esiinkaivaminen ja jatkuvan sorron julistaminen on hyvätuloinen leipävirka, joka lisäksi korostaa heidän omaa julkista statustaan.

Viime syksynä valmistunut hallintoneuvos Pekka Vihervuoren selvitys Maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat oikeudet saamelaisten kotiseutualueella on valtiovallan uusin yritys parantaa saamelaisten oloja ja oikeuksia. Lausuntokierroksella Vihervuoren mallia kritisoitiin ankarasti mm. sen vuoksi, että sen nähtiin uhkaavan kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Omassa lausunnossaan Saamelaiskäräjien hallitus pitää Vihervuoren ehdotuksia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Lisäksi saamelaispäättäjät ovat sitä mieltä, että oikeusministeriössä laadittu selvitysmies Vihervuoren toimeksianto perustuu virheelliseen valtiosäännön tulkintaan. Lausunnon toisessa kappaleessa sanotaan näin:

Toimeksiannossa tulkittiin virheellisesti valtiosääntömme mukaista yhdenvertaisuusperiaatetta siten, että turvattaessa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana myös muun paikallisen väestön yhdenvertaisuus tuli turvata saamelaiseen kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittajina.

Saamelaispolitiikassa pitkään jatkunut juristivetoinen kausi on muokannut lausunnot niin kapulakielisiksi, että oma äidinkielentaitoni vaivoin riittää niiden ymmärtämiseen. Toivottavasti saamelaiset itse ymmärtävät paremmin, mitä heidän nimissään milloinkin lausutaan.

Yritän joka tapauksessa: Saamelaiskäräjien hallituksen tulkinnan mukaan valtiosäännön periaate kansalaisten yhdenvertaisuudesta ei koske niitä saamelaisalueella asuvia poromiehiä, jotka eivät kuulu saamelaisrekisteriin.

Monikohan saamelainen on oikeasti tätä mieltä?

Julkaistu Sompio-lehdessä 4.9.2000