{"id":9157,"date":"2018-02-23T20:29:26","date_gmt":"2018-02-23T18:29:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=9157"},"modified":"2018-02-23T21:31:53","modified_gmt":"2018-02-23T19:31:53","slug":"onnittelut-hyvalle-naapurille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=9157","title":{"rendered":"Onnittelut hyv\u00e4lle naapurille"},"content":{"rendered":"

Muutkin naapurit ovat hyvi\u00e4, mutta 100-vuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n juhliva Viro on minulle erityisen rakas. Varsinkin Viron maaseudulla liikkuessa on niin kotoinen olo, ett\u00e4 on vaikea uskoa olevansa ulkomailla. Kieli on hauskaa kuunnella ja muukin meininki miellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Aluksi Viroon vetiv\u00e4t linnut, nykyisin matkustamiseen on muitakin syit\u00e4, esimerkiksi historia. Siihen olen perehtynyt esimerkiksi lukemalla Jaan Krossin koko suomennetun tuotannon. Osa romaaneista ja melkein kaikki novellit perustuvat omakohtaisesti elettyyn ja koettuun.<\/p>\n

Toukokuussa 2016 k\u00e4vin katsomasssa Krossin vanhaa opinahjoa, Westholmin lyseota. Majapaikkaan palatessani p\u00e4\u00e4sin ihailemaan Pitk\u00e4\u00e4 Hermannia ja sen huipulla liehunutta Viron lippua. Olin juuri sopivassa mielenvireess\u00e4, ja hetki oli unohtumaton.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Koska itsen\u00e4isyys ja oma lippu eiv\u00e4t ole olleet itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, niit\u00e4 arvostetaan Virossa paljon enemm\u00e4n kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Lainaan katkelman Jaan Krossin romaanista Paikallaanlento. <\/em>Tapahtuma-aika on syyskuu 1944:<\/p>\n

H\u00e4n [Ullo Paerland] oli vilkaissut oikealle yl\u00f6s Pitk\u00e4n Hermannin torniin ja havainnut miten hakaristilippua vedettiin juuri alas tangosta. H\u00e4n oli h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4 pys\u00e4htynyt py\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n. H\u00e4n n\u00e4ki ihmisten liikkuvan tornissa lipputangon jalustan ymp\u00e4rill\u00e4 ja n\u00e4ki sitten, syd\u00e4n kurkussa, miten sini-musta-valkoinen kohosi salkoon. Ja h\u00e4n havaitsi my\u00f6s, miten kahdenkymmenen askelen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirkon suuntaan hiekanv\u00e4riseen virolaisen kapteenin univormuun pukeutunut mies pys\u00e4htyi keskelle puistokatua, j\u00e4hmettyi asentoon ja teki lipulle kunniaa, nelj\u00e4n ohuen kultanauhan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 k\u00e4si lippaan vietyn\u00e4. Ja sitten \u2013 h\u00e4n oli n\u00e4hnyt \u2013 jostain ilmestyi vihre\u00e4nsinert\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asepuvussa ollut Sturmbannfuhrer<\/em>, l\u00e4hestyi sel\u00e4n takaa kapteenia, veti pistoolin kotelosta ja ampui. Laukaus puistokadun tussinmustien lehmuksenrunkojen v\u00e4liss\u00e4. Strurmbannfuhrer<\/em> paineli pistoolia takaisin koteloon ty\u00f6nt\u00e4en eteenp\u00e4in kirkon suuntaan. Kapteeni makasi puistokadulla maassa.<\/p>\n

Ullo paiskasi py\u00f6r\u00e4n k\u00e4sist\u00e4\u00e4n ja juoksi maassa makaavan luo. (\u2026) Hiekka oli verinen kapteenin takaraivon alla, lakinreunuksessa oli luodinreik\u00e4 ja miehell\u00e4 luodinreik\u00e4 takaraivossaan.
\n(\u2026)<\/p>\n

Ullo kertoi ajatelleensa: Sturmbannfuhrer oli viidentoista askeleen p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Jos h\u00e4n katsoo taakseen ja n\u00e4kee minut kumartuneena uhrinsa ylle, h\u00e4n voi ampua minua, mutta min\u00e4 en katso, en katso, en katso katsooko h\u00e4n\u2026<\/p><\/blockquote>\n

Helsingin Sanomat osallistui Viron 100-vuotisjuhlintaan julkaisemalla lipun monivaiheisen tarinan<\/a>. Pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4tkettyn\u00e4 ollut lippu on esill\u00e4 \u00e4skett\u00e4in avatussa Viron Kansallismuseossa Tartossa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muutkin naapurit ovat hyvi\u00e4, mutta 100-vuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n juhliva Viro on minulle erityisen rakas. Varsinkin Viron maaseudulla liikkuessa on niin kotoinen olo, ett\u00e4 on vaikea uskoa olevansa ulkomailla. Kieli on hauskaa kuunnella ja muukin meininki miellytt\u00e4\u00e4. Aluksi Viroon vetiv\u00e4t linnut, nykyisin matkustamiseen on muitakin syit\u00e4, esimerkiksi historia. Siihen olen perehtynyt esimerkiksi lukemalla Jaan Krossin koko suomennetun […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14,15],"tags":[],"class_list":["post-9157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9157"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9176,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9157\/revisions\/9176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}