{"id":8348,"date":"2017-07-13T16:31:18","date_gmt":"2017-07-13T13:31:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=8348"},"modified":"2021-11-04T09:17:08","modified_gmt":"2021-11-04T07:17:08","slug":"isanmaallisuus-geeneissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=8348","title":{"rendered":"Is\u00e4nmaallisuus periytyi is\u00e4lt\u00e4 pojalle"},"content":{"rendered":"

Olin laskeutumassa Toompealta kohti Miehitysmuseota ja Kansalliskirjastoa, kun n\u00e4k\u00f6piiriin ilmestyi muistomerkki. Menin katsomaan l\u00e4hemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kyseess\u00e4 oli kontra-amiraali Johan Pitkan kunniaksi pystytetty muistomerkki. Mies oli et\u00e4isesti tuttu Viron historiaa k\u00e4sitelleist\u00e4 kirjoista. Lis\u00e4ksi muistin Pitkan esiintyneen jossain Jaan Krossin novellissa.<\/p>\n

Pitka mainitaan novellissa Pako<\/em>, joka julkaistiin ensi kerran kirjallisuuslehti Loomingin numerossa 9\/1993. Novelli sis\u00e4ltyy Jouko Vanhasen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n\u00e4 Halleluja<\/em>-nimiseen kokoelmaan, jonka WSOY julkaisi vuonna 2001. Lainaus alkaen sivulta 51:<\/p>\n

Meill\u00e4 oli kotona muuten tapana, ett\u00e4 kun meill\u00e4 k\u00e4vi vieraita, min\u00e4kin sain olla l\u00e4sn\u00e4. (\u2026)
\nNiinp\u00e4 yhdest\u00e4 tohtorin ja h\u00e4nen rouvansa meill\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4 j\u00e4i korviini tohtorin huomautus, ett\u00e4 is\u00e4ll\u00e4ni olisi joitakin vapaussodan aikaisia ansioita. <\/em><\/p><\/blockquote>\n

Vieraiden l\u00e4hdetty\u00e4 Jaan kysyi is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tohtori mahtoi tarkoittaa. Is\u00e4 vastasi:<\/p>\n

\u201dNoo, \u00e4l\u00e4 nyt ota sit\u00e4 liian vakavasti.\u201d
\nMutta sitten h\u00e4n kertoi. Marraskuussa 1918, pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen kun v\u00e4liaikainen hallitus oli tullut esiin maan alta, Pitka oli tilannut V\u00f6\u00f6lmannilta miehi\u00e4 satamaan, korjaamaan jotain komentamaansa laivaa. Is\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00e4nyt asian tehtaan puolesta, ja V\u00f6\u00f6lmannin hitsarit olivat Pitkan tyydytykseksi saaneet ty\u00f6ns\u00e4 nopeasti tehty\u00e4. Viikkoa my\u00f6hemmin Pitka oli ajanut vanhalla vartiolaivan pituisella Buickilla V\u00f6\u00f6lmannin tehtaalle.<\/p><\/blockquote>\n

Sill\u00e4 kertaa Pitkalla oli V\u00f6\u00f6lmannille mittavampi urakka:<\/p>\n

\u201dMiehet! Nyt k\u00e4yd\u00e4\u00e4n Viron vapaussotaa. Punaiset tunkevat Narvasta kohti Tallinnaa. He ovat jo melkein Rakveressa. Jos me onnistumme pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4t ennen Tallinnaa, ly\u00f6m\u00e4\u00e4n heid\u00e4t takaisin ja tunkemaan pois Virosta \u2013 silloin meill\u00e4 on oma valtio. Jos me emme kykene siihen, niin t\u00e4st\u00e4 maasta tulee, no Anveltin kunta ja Kingissepin kihlakunta Trotskin valtakunnassa. Min\u00e4 uskon ettei kukaan teist\u00e4 halua sit\u00e4. Siit\u00e4 meill\u00e4 on jo kokemusta. Se joka sit\u00e4 haluaa, \u00e4lk\u00f6\u00f6n tulko en\u00e4\u00e4 huomenna t\u00e4nne t\u00f6ihin. Sill\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Viron rautateiden p\u00e4\u00e4varikon panssarijunaosasto. Teid\u00e4n uusi johtajanne on t\u00e4ss\u00e4.\u201d H\u00e4n oli t\u00f6k\u00e4nnyt is\u00e4\u00e4 peukalollaan rintaan.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

V\u00f6\u00f6lmannin tehtaalla rakennetuilla panssarijunilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli, kun virolaiset onnistuivat torjumaan hy\u00f6kk\u00e4yksen ja maa sai pit\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyytens\u00e4. Viro palkitsi kirjailija Krossin is\u00e4n is\u00e4nmaallisuudestaan ansioristill\u00e4 1930-luvun lopulla; neuvostomiehitt\u00e4j\u00e4t passittivat h\u00e4net samoista \u201dansioista\u201d vankileirille. Jaan Kross vanhempi kuoli Potman vankileirill\u00e4 Mordvan oblastissa helmikuussa 1946.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

My\u00f6s kirjailija Jaan Kross oli is\u00e4nmaallinen mies ja joutui is\u00e4ns\u00e4 tavoin maksamaan siit\u00e4 kovan hinnan. Saksalaiset miehitt\u00e4j\u00e4t sulkivat Krossin viideksi kuukaudeksi Patarein vankilaan; neuvostomiehitt\u00e4j\u00e4t panivat pahemmaksi ja l\u00e4hettiv\u00e4t Siperiaan. Kahdeksan vuoden vankileiri- ja karkotusrangaistus p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1954, mutta t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Kross vapautui vasta kun Viro itsen\u00e4istyi toisen kerran elokuussa 1991. Kirjailija oli tuolloin jo ik\u00e4mies.<\/p>\n

Kross kirjoitti omista miehitysajan kokemuksistaan muistelmissa ja novelleissa. Seuraava lainaus on novellista Tuhkakuppi<\/em>, joka sis\u00e4ltyy Suomessa v. 1991 julkaistuun, Juhani Salokanteleen suomentamaan kokoelmaan Silmien avaamisen p\u00e4iv\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Min\u00e4 olin seissyt muutaman minuutin paikallani, ojennellut itse\u00e4ni, hengitt\u00e4nyt syv\u00e4\u00e4n, ehtinyt tuntea miten ummehtuneen mahorkanl\u00f6yhk\u00e4isest\u00e4 vaununilmasta olinkaan tullut – ja ehtinyt huomata, ett\u00e4 kaukana edess\u00e4p\u00e4in vilkahteli rivi pimeydess\u00e4 paikallaan pysyvi\u00e4 valot\u00e4pli\u00e4. Samassa min\u00e4 huomasin, ett\u00e4 n\u00e4iden t\u00e4plien v\u00e4liss\u00e4 liikkui huojahdellen l\u00e4henev\u00e4 t\u00e4pl\u00e4.<\/p>\n

Hetken kuluttua lyhty ehti huohottaen perille. Nahkarukkanen ojensi sen pimeydest\u00e4 kohti kasvojani. Toinen rukkanen puuhasi papereitten kanssa:<\/p>\n

”Sukunimi? Etunimi? Is\u00e4nnimi? Syntym\u00e4aika? Montako vuotta?” (…)<\/p>\n

Harvalukuiset lamput valaisivat sittenkin riitt\u00e4v\u00e4sti tyhji\u00e4 lumisia teit\u00e4, ja koko \u00f6inen leiri oli aivan kuin absurdi joulukortti.<\/p><\/blockquote>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin laskeutumassa Toompealta kohti Miehitysmuseota ja Kansalliskirjastoa, kun n\u00e4k\u00f6piiriin ilmestyi muistomerkki. Menin katsomaan l\u00e4hemp\u00e4\u00e4. Kyseess\u00e4 oli kontra-amiraali Johan Pitkan kunniaksi pystytetty muistomerkki. Mies oli et\u00e4isesti tuttu Viron historiaa k\u00e4sitelleist\u00e4 kirjoista. Lis\u00e4ksi muistin Pitkan esiintyneen jossain Jaan Krossin novellissa. Pitka mainitaan novellissa Pako, joka julkaistiin ensi kerran kirjallisuuslehti Loomingin numerossa 9\/1993. Novelli sis\u00e4ltyy Jouko Vanhasen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14,15],"tags":[46],"class_list":["post-8348","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-yhteiskunta","tag-jaan-kross"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8348"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14729,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8348\/revisions\/14729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}