{"id":7753,"date":"2017-02-17T19:42:01","date_gmt":"2017-02-17T17:42:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=7753"},"modified":"2021-10-27T09:27:18","modified_gmt":"2021-10-27T06:27:18","slug":"liivinmaan-kronikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=7753","title":{"rendered":"Liivinmaan kronikka"},"content":{"rendered":"

Tallinnan Pyh\u00e4n Hengen kirkon sein\u00e4\u00e4n kiinnitetyss\u00e4 kilvess\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 Balthasar Russow toimi seurakunnan pappina\/kirkkoherrana vuodesta 1563 vuoteen 1600. Russow oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 pappi, mutta historiaan h\u00e4n j\u00e4i kronikkansa ansiosta.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tutustuin Pyh\u00e4n Hengen kirkkoon viime vuoden joulukuussa. Pois l\u00e4htiess\u00e4ni kysyin lippuja myyneelt\u00e4 miehelt\u00e4, puhuuko h\u00e4n suomea. – Kyll\u00e4 min\u00e4 puhun, kuului vastaus.\u00a0J\u00e4in pitkiin puheisiin, joiden p\u00e4\u00e4tteeksi sain suosituksen lukea Russowia.<\/p>\n

Liivinmaan kronikka<\/em> julkaistiin suomeksi 2004, ja klassikkoteoksen voi sanoa saaneen arvoisensa kohtelun. Toimitusty\u00f6st\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 vastaa Timo Reko ja typografiasta Timo Jaakola. Loistavaa ty\u00f6t\u00e4 kummaltakin: kaiken muun hyv\u00e4n lis\u00e4ksi kirja on tavattoman kaunis.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kronikan sivu 254 olkoon n\u00e4ytteen\u00e4 ulkoasusta. Sivun numero on alhaalla ja iso numero ilmoittaa, mink\u00e4 vuoden tapahtumista puhutaan. Erityisesti minua miellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tyylikk\u00e4\u00e4sti tekstiin upotetut kuvat selitet\u00e4\u00e4n asianmukaisesti (kuten t\u00e4ss\u00e4 kirjan kansikuva). Sattumanvaraisesti mukaan osunut teksti paljastaa syyn siihen, miksi kronikka on raskasta luettavaa. Kaikki kunnia Russowille, mutta sotimista ja kauheuksia ei jaksa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Toisaalta lainaukset tekstist\u00e4 osoittavat, ett\u00e4 Russow oli sujuvakyn\u00e4inen kirjoittaja enk\u00e4 ihmettele, ett\u00e4 Jaan Kross innostui asiasta. Tuloksena oli Russowin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertova upea suurromaani, monien mielest\u00e4 Krossin p\u00e4\u00e4teos<\/a>. Vuonna 2003 julkaistu Uppiniskaisuuden kronikka<\/em>\u00a0loi osaltaan paineita alkuper\u00e4isen kronikan suomentamiselle.<\/p>\n

Jaan Kross on todennut, ett\u00e4 h\u00e4nen romaaniensa henkiloist\u00e4 Balthasar Russowissa on eniten kirjailijaa itse\u00e4\u00e4n.\u00a0Tinkim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja tarvittaessa uppiniskaisia Viron puolustajia ainakin ovat kumpikin, sek\u00e4 Russow ett\u00e4 Kross!<\/p>\n

Sitten tekstin\u00e4ytteisiin. Russow kirjoittaa nuorallak\u00e4velykohtauksesta, joka aloittaa Uppiniskaisuuden kronikan<\/em>:<\/p>\n

Vuonna 1547 tuli Italianmaasta Liivinmaalle seikkailijoita, jotka olivat nuorallatanssijoita ja temppujen tekij\u00f6it\u00e4. Kun he tarjosivat palveluksiaan Tallinnan kaupungille, antoi kaupunginraati vet\u00e4\u00e4 tavattoman pitk\u00e4n ja paksun k\u00f6yden Pyh\u00e4n Olavin kirkon korkeasta tornista aina K\u00f6ysim\u00e4elle asti. ja kun k\u00f6ysi oli vedetty tiukaksi ja sidottu lujasti kiinni, suljettiin kaikki muut kaupungin portit paitsi Iso rantaportti, josta kaikki kaupunkilaiset, niin nuoret kuin vanhatkin, meniv\u00e4t ulos katsomaan t\u00e4t\u00e4 nuorallak\u00e4velij\u00f6iden n\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kun \u00a0v\u00e4ki oli kokoontunut \u00a0kaupungin ulkopuolelle, esitti yksi temppujen tekij\u00f6ist\u00e4 k\u00f6ydell\u00e4 korkealla maan yl\u00e4puolella kaupunginmuurin ulkopuolella ja l\u00e4hell\u00e4 sen torneja vallan harvinaisen ja uskomattoman n\u00e4yt\u00f6ksen, joka her\u00e4tti ihmetyst\u00e4 ja ihastusta, mutta my\u00f6s kauhistutti ja pelotti, koska k\u00f6ysi oli niin korkealla. Kun t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen oli kyllin kauan esitt\u00e4nyt ihmeellisi\u00e4 taitijaan, \u00a0kulki toinen k\u00f6ytt\u00e4 pitkin joutuisasti ja kevyesti ja kuin kiit\u00e4en poikki kaikkien kaivantojen ja lammikoiden ja yli kaupungin muurien aina K\u00f6ysim\u00e4elle saakka. T\u00e4llaisen samanlaisen n\u00e4yt\u00f6ksen he esittiv\u00e4t my\u00f6s muissa Liivinmaan kaupungeissa. (s. 119)<\/p><\/blockquote>\n

Russow ei liiemmin arvosta paremman v\u00e4en el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4:<\/p>\n

Mit\u00e4 taas tulee ritarikunnan herrojen, tuomioherrojen ja aatelisten ty\u00f6h\u00f6n ja toimiin, siit\u00e4 ei tuohon aikaan ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 juurikaan muuta kuin riistanajo ja mets\u00e4stys, noppa- ja korttipelit, ratsastaminen ja kulkeminen h\u00e4ist\u00e4 h\u00e4ihin, yksist\u00e4 komeista risti\u00e4isist\u00e4 toisiin, vakkajuhlilta toisille ja yksilt\u00e4 markkinoilta toisille. Hyvin v\u00e4h\u00e4n oli niit\u00e4, jotka suostuivat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n palvelukseen herras- tai ruhtinaskartanoihin maan ulkopuolelle tai sotaan. (v. 1549, s. 123)<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Kronikassa liikutaan paikoilla, jotka ovat tuttuja Virossa matkustelleille. Esimerkiksi Piritassa sijainnut luostari tuhottiin nykyiselleen n\u00e4in:<\/p>\n

1. helmikuuta [1577] tuhosivat ven\u00e4l\u00e4iset t\u00e4ysin Pyh\u00e4n Birgitan j\u00e4rjest\u00f6n kauniin luostarin Mariendalissa, rikkoivat alttarin ja hakkasivat kookkaimmista kivist\u00e4 suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kivikuulia. He repiv\u00e4t alas kauniin katon ja sen kattotuolit ja veiv\u00e4t ne mukanaan leiriins\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he hajottivat varkaiden hirsipuun Tallinnan ulkopuolella ja purkivat sen parrut maahan ja veiv\u00e4t leiriins\u00e4. (s. 299)<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Tallinna lienee ollut oman aikansa parhaiten linnoitettuja kaupunkeja. Toisaalta tykeill\u00e4 ammuttiin rautakuulia ja jopa kivi\u00e4 ja tuhot j\u00e4iv\u00e4t vaatimattomiksi verrattuna niihin, joita my\u00f6hemmin saatiin aikaan r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 ammuksilla.<\/p>\n

1. maaliskuuta \u00a0[1577] tappoi kivikuula varhain aamulla er\u00e4\u00e4n talonpojan, t\u00e4m\u00e4n vaimon ja heid\u00e4n kaksi lastaan kaikki yhtaikaa Munkkienpihan saunarakennuksessa, mik\u00e4 oli suurin yhden kivikuulan yhdell\u00e4 kertaa aiheuttama vahinko. (s. 305)<\/em><\/p><\/blockquote>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Sotiminen on kronikan p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, mutta Russow on merkinnyt muistiin my\u00f6s erikoisia tapahtumia ja luonnonilmi\u00f6it\u00e4. Ne ovat kuin sanomalehden pikku-uutisia isojen ja ”t\u00e4rkeiden” asioiden joukossa. T\u00e4h\u00e4n tapaan:<\/p>\n

25. hein\u00e4kuuta vuonna 1580 puhkesi Liivinmaalla ja varsinkin J\u00e4rvamaalla hirvitt\u00e4v\u00e4 rajuilma. Ukkonen jyrisi, salamat l\u00f6iv\u00e4t ja rakeita satoi aivan kuin maa ja taivas olisivat olleet tuhoutumassa. Silloin satoi niin suuria ja raskaita rakeita, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t tuhonneet ja ly\u00f6neet maahan vain kaikkea viljaa Paiden ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 aivan kuin sit\u00e4 ei olisi koskaan kylvettyk\u00e4\u00e4n eik\u00e4 muutaman peninkulman alueelta sin\u00e4 vuonna saatu mink\u00e4\u00e4nlaista satoa, vaan rakeet l\u00f6iv\u00e4t kuoliaaksi ja tappoivat metsiss\u00e4 ja pelloilla my\u00f6s villiel\u00e4imi\u00e4 ja lintuja, joita talonpojat my\u00f6hemmin ker\u00e4siv\u00e4t kasap\u00e4in ruoakseen. Kun talonpojat toivat sitten is\u00e4nnilleen Paiden ven\u00e4l\u00e4isille j\u00e4niksi\u00e4 ja peltopyit\u00e4, eiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset halunneet ottaa niit\u00e4 vastaan vaan sanoivat, ett\u00e4 heid\u00e4n ei ollut soveliasta sy\u00f6d\u00e4 sellaista, mink\u00e4 Jumala oli tappanut. (s. 347)<\/em><\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tallinnan Pyh\u00e4n Hengen kirkon sein\u00e4\u00e4n kiinnitetyss\u00e4 kilvess\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 Balthasar Russow toimi seurakunnan pappina\/kirkkoherrana vuodesta 1563 vuoteen 1600. Russow oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4 pappi, mutta historiaan h\u00e4n j\u00e4i kronikkansa ansiosta. Tutustuin Pyh\u00e4n Hengen kirkkoon viime vuoden joulukuussa. Pois l\u00e4htiess\u00e4ni kysyin lippuja myyneelt\u00e4 miehelt\u00e4, puhuuko h\u00e4n suomea. – Kyll\u00e4 min\u00e4 puhun, kuului vastaus.\u00a0J\u00e4in pitkiin puheisiin, joiden p\u00e4\u00e4tteeksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[46],"class_list":["post-7753","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","tag-jaan-kross"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7753","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7753"}],"version-history":[{"count":54,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7753\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13211,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7753\/revisions\/13211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7753"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7753"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7753"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}