{"id":7353,"date":"2016-10-18T16:08:09","date_gmt":"2016-10-18T13:08:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=7353"},"modified":"2016-10-19T08:23:46","modified_gmt":"2016-10-19T05:23:46","slug":"kemppinen-kiinnosti-rovaniemella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=7353","title":{"rendered":"Kemppinen kiinnosti"},"content":{"rendered":"<p>Rovaniemen p\u00e4\u00e4kirjaston Lapponica-sali t\u00e4yttyi eilisiltana \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten, kun professori Jukka Kemppinen kertoi Lapin er\u00e4retkeilyn edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ihin kuuluneesta is\u00e4st\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kullervo_Kemppinen\">Kullervo Kemppisest\u00e4<\/a>. Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4neen tarinoinnin ohessa saimme katsella edustavan n\u00e4ytteen KK:n retkill\u00e4\u00e4n ottamia v\u00e4rivalokuvia.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/jukka_kemppinen.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Jukka Kemppinen Rovaniemen p\u00e4\u00e4kirjastossa lokakuussa 2016\" src=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/jukka_kemppinen.jpg\" alt=\"\" width=\"130\" height=\"x\" \/><\/a><\/p>\n<p>Jukka Kemppinen pohdiskeli monia kiinnostavia kysymyksi\u00e4 kuten sit\u00e4, miksi er\u00e4retkeily k\u00e4ynnistyi Suomessa vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin kuin Ruotsissa. Yksi syy oli sota: esimerkiksi KK:n jo 1930-luvun puolella suunnittelema hiihtovaellus Pallastuntureille j\u00e4i sodan vuoksi tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Toisaalta KK p\u00e4\u00e4si sotatoimissa olleessaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n aitiopaikalta tulevan suosikkialueensa. Luiroj\u00e4rvi ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 tunturier\u00e4maa teki ilmasta n\u00e4htyn\u00e4 niin v\u00e4kev\u00e4n vaikutuksen, ett\u00e4 KK p\u00e4\u00e4tti tutustua alueeseen heti kun se on mahdollista. Ensin piti kuitenkin selviyty\u00e4 hengiss\u00e4 sodasta.<\/p>\n<p>Kun Kemppinen kavereineen sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ilmestyi retkivarusteissa Rovaniemelle, poliisi katsoi aiheelliseksi kysell\u00e4 miesten aikeita. Poliisin mielest\u00e4 touhussa ei ollut paljoakaan j\u00e4rke\u00e4, mutta ei toisaalta mit\u00e4\u00e4n rikollistakaan, joten matka kohti Vuotsoa ja tuntureita sai jatkua.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isill\u00e4 retkill\u00e4 varusteet olivat nykymittapuun mukaan jokseenkin k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia. Esimerkiksi jalkineina k\u00e4ytettiin vuodenajasta riippumatta monoja. Karttojen kehno taso oli omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n seikkailun tuntua.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/muorrav_ruoktu.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Imatran Lapink\u00e4vij\u00f6iden 1950-luvulla rakentama Muorravaarakan ruoktu on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, nykyisin varaustupana\" src=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/muorrav_ruoktu.jpg\" alt=\"\" width=\"180\" height=\"x\" \/><\/a><\/p>\n<p>Jukka Kemppinen mainitsi ohimennen isans\u00e4 ja Urho Kekkosen varauksellisista v\u00e4leist\u00e4. Poliittisten syiden lis\u00e4ksi taustalla hiersi muuan tapaus K\u00e4sivarresta, josta Kullervo Kemppinen kertoo teoksessaan\u00a0<em>Laamanni muistelee <\/em>(WSOY 2000).<\/p>\n<p>Kun Kekkonen ja Kemppinen hiihteliv\u00e4t samaan aikaan K\u00e4sivarren kev\u00e4thangilla, Meekonj\u00e4rven autiotupa oli autiotupaidean vastaisesti varattu Kekkosen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kun Kemppinen saapui paikalle, presidentin seurue oli poistunut &#8211; j\u00e4tetty\u00e4\u00e4n j\u00e4lkens\u00e4 siivoamatta. N\u00e4in Kemppinen:<\/p>\n<blockquote><p>Ja todellisena katseenvangitsijana k\u00e4mp\u00e4n edustalle hankeen heiteltyin\u00e4 tarkalleen ja yksin kappalein laskettuna 168 tyhj\u00e4\u00e4 keskiolutpulloa, Lapin kultaa tietenkin. Ilmeisesti herrat olivat j\u00e4rjest\u00e4neet k\u00e4mp\u00e4n portailta pullonheittokilpailun. Me ker\u00e4simme pullot k\u00e4mp\u00e4n seinustalla olleisiin seitsem\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4n olutkoriin ja tietenkin harmittelimme, kun eiv\u00e4t edelt\u00e4j\u00e4mme olleet j\u00e4tt\u00e4neet meille edes yht\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 pulloa maistiaisiksi.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 kuvasin \u00a0&#8211; ihan ilkeyksiss\u00e4ni, sen my\u00f6nn\u00e4n &#8211; Meekonj\u00e4rven majan vieraskirjaan havaintomme seikkaper\u00e4isesti ja liimasin n\u00e4yt\u00f6ksi ja todisteeksi vieraskirjan sivuille parikin Kekkos-sikarin vatsavy\u00f6t\u00e4. Sen saattoi hyvin arvata, ett\u00e4 tekoseni saatettiin Kekkosen korviin, joten ei ollut syyt\u00e4 ihmetell\u00e4, kun &#8217;per\u00e4st\u00e4 kuului&#8217;&#8230;<\/p><\/blockquote>\n<p>Kullervo Kemppisen esikoisteos\u00a0<em>Lumikuru<\/em> vuodelta 1958 vauhditti osaltaan er\u00e4retkeilyn alkuvaiheita Suomen Lapissa. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 oli se, ett\u00e4 suosituimmilta retkeilyalueilta alkoi saada tarkkoja topografikarttoja.<\/p>\n<p>Lumikuru-kirjan liitteen\u00e4 oli oheinen kartta nykyisen UK-kansallispuiston alueesta. Kemppisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 nimi Saariselk\u00e4 vakiintui jatkossa tarkoittamaan Kaunisp\u00e4\u00e4n etel\u00e4puolelle syntynytt\u00e4 taajamaa. Kartan piirt\u00e4misen aikoihin sit\u00e4 ei viel\u00e4 ollut olemassa.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/saariselka.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Lumikuru-kirjan karttaliite\" src=\"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/saariselka.jpg\" alt=\"\" width=\"180\" height=\"x\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rovaniemen p\u00e4\u00e4kirjaston Lapponica-sali t\u00e4yttyi eilisiltana \u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten, kun professori Jukka Kemppinen kertoi Lapin er\u00e4retkeilyn edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ihin kuuluneesta is\u00e4st\u00e4\u00e4n Kullervo Kemppisest\u00e4. Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4neen tarinoinnin ohessa saimme katsella edustavan n\u00e4ytteen KK:n retkill\u00e4\u00e4n ottamia v\u00e4rivalokuvia. Jukka Kemppinen pohdiskeli monia kiinnostavia kysymyksi\u00e4 kuten sit\u00e4, miksi er\u00e4retkeily k\u00e4ynnistyi Suomessa vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin kuin Ruotsissa. Yksi syy oli sota: esimerkiksi KK:n jo 1930-luvun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-7353","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lappi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7353"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7382,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7353\/revisions\/7382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7353"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7353"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}