{"id":19234,"date":"2024-09-27T12:39:37","date_gmt":"2024-09-27T09:39:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=19234"},"modified":"2024-09-28T09:28:07","modified_gmt":"2024-09-28T06:28:07","slug":"juuri-nyt-pinnalla-georg-wilhelm-steller","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/?p=19234","title":{"rendered":"Juuri nyt pinnalla: Georg Wilhelm Steller"},"content":{"rendered":"

Saksalainen luonnontutkija Georg W. Steller (1709-1746) on ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4tynyt keskeiseen rooliin kolmen suomalaiskirjailijan tuoreissa teoksissa. Iida Turpeisen esikoisteos Elolliset<\/em> julkaistiin vuonna 2023 ja Anni Kyt\u00f6m\u00e4en Mirabilis<\/em> t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4. Aura Koiviston Mies ja merilehm\u00e4<\/em> vuodelta 2019 on hieman vanhempaa perua.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Steller nousi tietoisuuteeni kirjailijapresidentti Lennart Meren v.1988 suomeksi ilmestyneest\u00e4 teoksesta Kamtsatka – tulivuorten maa<\/em>. Meri johti v. 1960 Kamtsatkalle suuntautunutta virolaisten nuorten tutkijoiden retkikuntaa. H\u00e4n kertoo omasta matkastaan, mutta tekee my\u00f6s kauniilla tavalla kunniaa aiemmin alueella liikkuneille. G.W.Stellerin h\u00e4n toteaa osallistuneen Vitus Beringin toiseen tutkimusmatkaan (v.1741-42) ja jatkaa:<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4 Bering p\u00e4\u00e4si Amerikan rannikolle, mutta koska purjehduskausi oli lopuillaan h\u00e4n ei halunnut viivytell\u00e4 Uudella mantereella. Steller sai vasta pitk\u00e4n suostuttelun j\u00e4lkeen luvan menn\u00e4 maihin \u2013 kuudeksi tunniksi!<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 kuudessa tunnissa ehtii tehd\u00e4? Steller ehti kuvailla 160 kasvilajia, koota ainutlaatuisen kansatieteellisen aineiston, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lintulajin, joka nyky\u00e4\u00e4n on Stellerin t\u00f6yht\u00f6harakka (Cyanocitta stelleri) ja esitt\u00e4\u00e4 hypoteesin saaren asukkaiden, tlingitin sukuhaaran intiaanien ja Kamtsatkan alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n l\u00e4heisest\u00e4 sukulaisuudesta!<\/p><\/blockquote>\n

Aura Koivisto kuvaa Stellerin vaiheita niin mukaansatempaavasti, ett\u00e4 teosta lukee ajoittain kuin seikkailuromaania, vaikka kyseess\u00e4 on tosiasioissa pit\u00e4ytyv\u00e4 tietokirja.<\/p>\n

Iida Turpeinen on kertonut saaneensa lopullisen kipin\u00e4n kirjaansa merilehm\u00e4n luurangosta, joka on yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4 Helsingin Luonnontieteellisen museon ala-aulassa. Turpeisen teoksen henkil\u00f6galleria koostuu luurangon vaiheisiin eri aikoina liittyvist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi Alaskan kuvern\u00f6\u00f6ri Johan Hampus Furuhjelm, joka vaivojaan s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onnistui hankkimaan luurangon helsinkil\u00e4iselle yst\u00e4v\u00e4lleen professori Alexander von Nordmanille.<\/p>\n

Mainittuja herroja kiinnostavampia ja kirjassa merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 ovat kuitenkin Furuhjelmin sisar Constance, Nordmanin taiteilija-avustaja Hilda Olson ja luurangolle viime silauksen antanut konservaattori John Gr\u00f6nvall. Elolliset<\/em> on loistava taidonn\u00e4yte, minulle kirjavuoden 2023 kohokohta.<\/p>\n

Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki kertoo lukeneensa vaikuttuneena Aura Koiviston teoksen kuitenkin sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 h\u00e4nen keskeiseksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6kseen nousee Steller-el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaja Leonhard Stejneger. Alkuasetelma tuntuu pelottavan hajanaiselta, mutta lopuksi kaikki loksahtaa paikalleen. Merilehm\u00e4 saa rinnalleen toisen samoilla seuduilla el\u00e4neen sukupuuttoon kuolleen lajin, isomerimetson<\/a>.<\/p>\n

Laadukkaita teoksia kaikki kolme, ja ilahduttavan erilaisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksalainen luonnontutkija Georg W. Steller (1709-1746) on ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4tynyt keskeiseen rooliin kolmen suomalaiskirjailijan tuoreissa teoksissa. Iida Turpeisen esikoisteos Elolliset julkaistiin vuonna 2023 ja Anni Kyt\u00f6m\u00e4en Mirabilis t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4. Aura Koiviston Mies ja merilehm\u00e4 vuodelta 2019 on hieman vanhempaa perua. Steller nousi tietoisuuteeni kirjailijapresidentti Lennart Meren v.1988 suomeksi ilmestyneest\u00e4 teoksesta Kamtsatka – tulivuorten maa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-19234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=19234"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19249,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19234\/revisions\/19249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=19234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=19234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=19234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}