![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/saviselka.jpg\" "\\"N\u00e4kym\u00e4")
<\/a><\/p>\nVaherissa ylistettiin P\u00e4ij\u00e4nnett\u00e4 unohtamatta j\u00e4rven taannoista alennustilaa: J\u00e4ms\u00e4n ja J\u00e4ms\u00e4nkosken puunjalostustehtaiden j\u00e4tevedet saastuttivat pahoin Tiirinsel\u00e4n ja vaikuttivat Keski-P\u00e4ij\u00e4nteen suurille selk\u00e4vesille saakka. Onneksi vesist\u00f6jen suojeluty\u00f6 tuotti tulosta ja j\u00e4rvet pelastuivat – P\u00e4ij\u00e4nne muiden mukana.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kes\u00e4kuussa 2000 kirjoitettu P\u00e4ij\u00e4nne-aiheinen kirja-arvostelu:<\/p>\n
P\u00e4ij\u00e4nne jylh\u00e4<\/strong><\/p>\nN\u00e4k\u00f6ispainoksena julkaistu Aaro A. Nuutisen ”Terveisi\u00e4 P\u00e4ij\u00e4nteelt\u00e4” (WSOY 2000) on kertomus hein\u00e4kuisesta risteilyst\u00e4 h\u00f6yrylaiva Tehill\u00e4. Kirjan ensimm\u00e4inen painos ilmestyi v.1938.<\/p>\n
Tehi-laivan rakennutti v.1875 legendaarinen j\u00e4ms\u00e4l\u00e4ispatruuna Severus Konkola. Liikematkoillaan patruuna liikkui kansanomaisesti pukeutuneena mukanaan riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 rahaa – tuohikonttiin pakattuna. K\u00e4teisell\u00e4 ostetun Tehin pituus oli 100 jalkaa ja konetehoa l\u00f6ytyi kunnioitettavat 45 hv. Ei ihme, ett\u00e4 se oli aikanaan P\u00e4ij\u00e4nteen nopein h\u00f6yrylaiva.<\/p>\n
Nuutisen teksti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oivallisesti upean suurj\u00e4rven her\u00e4tt\u00e4m\u00e4n innostuksen ja letke\u00e4n lomatunnelman. Kun matkustajat haluavat ihailla kalas\u00e4\u00e4ksen pes\u00e4\u00e4 kaikessa rauhassa, laiva pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Olutta tarvitaan tunnelman nostattamiseen vain kerran, silloinkin l\u00f6ylynheittoon savusaunassa.<\/p>\n
Seurue ei tyydy ihailemaan P\u00e4ij\u00e4nnett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laivasta k\u00e4sin, vaan kiipeilee v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 n\u00e4k\u00f6alapaikoilla ja tutustuu paikallisen v\u00e4en el\u00e4m\u00e4nmenoon. Lukijalle tarjotaan mittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 oheistietoa ja tarinoita alueen luonnosta ja rantapit\u00e4jien historiasta.<\/p>\n
Kirjaan sis\u00e4ltyy 70 valokuvaa, jotka esittelev\u00e4t P\u00e4ij\u00e4nnett\u00e4 ja sen ranta-alueita monipuolisesti ja kohtuullisen tasokkaasti. Tarkkasilm\u00e4inen P\u00e4ij\u00e4nnefani panee merkille, ett\u00e4 hakkuuaukot eiv\u00e4t nykytyyliin pyk\u00e4l\u00f6i rantametsi\u00e4 ja saarten siluetteja. Huviloita on niin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 niiden omistajat tiedet\u00e4\u00e4n ja kiinnostavimmat esitell\u00e4\u00e4n lukijalle.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kaukomatkaajille Nuutisen kirja antaa ajattelemisen aihetta. Lontoon Maantieteellisen Seuran p\u00e4\u00e4sihteeri, professori Arthur Hinks kirjoitti 1930-luvulla Tehin vieraskirjaan mm:<\/p>\n
\u2026on liian paljon sellaisia suomalaisia, jotka l\u00e4htev\u00e4t merta edemm\u00e4ksi kalaan, matkustavat ulkomaille, vaikka heill\u00e4 on suurenmoinen matkailuj\u00e4rvi aivan l\u00e4heisyydess\u00e4\u00e4n.<\/p><\/blockquote>\n
Hinksin ranskalainen virkaveli Charles Nicolle puolestaan hehkuttaa:<\/p>\n
Jo yksist\u00e4\u00e4n P\u00e4ij\u00e4nteen takia kannattaa Ranskasta matkustaa Suomeen.<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Meit\u00e4 oli iso joukko kokoontuneena Vaherin koululle viett\u00e4m\u00e4\u00e4n Matin syntt\u00e4reit\u00e4. Vaikka useimmat paikallaolijat olivat minulle ventovieraita, tunsin olevani omieni joukossa. Olisi typer\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 panna Suomen j\u00e4rvi\u00e4 paremmuusj\u00e4rjestykseen, mutta oma suosikkij\u00e4rvi on l\u00e4hes jokaisella. Jos sit\u00e4 olisi kysytty Vaherissa, ylivoimainen ykk\u00f6nen olisi varmasti ollut P\u00e4ij\u00e4nne. Se on minunkin suosikkini, j\u00e4rven perusmalli johon muita vertaan. My\u00f6nn\u00e4n mielihyvin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22,6,1],"tags":[],"class_list":["post-17701","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luonto","category-matkailu","category-muut-aiheet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=17701"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17701\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17725,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17701\/revisions\/17725"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=17701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=17701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=17701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/blogikuvat\/kukkaro.jpg\" "\\"Is\u00e4n")
<\/a><\/p>\n