Raikasta vappua!

Vappuna sää kuuluu olevan useammin huono kuin hyvä; tänään se on aurinkoinen, tuulinen ja hyytävän kylmä. Toisin oli keväällä 2008, lainaus silloisesta blogimerkinnästä:

Kello tulee 20, ja virallinen lämpötila Rovaniemellä on yli 18 astetta! Sää suosii lintujen muuttoa ja vapunviettoa ulkoilmassa.

Äsken Ounaskoskella käydessäni lintuja oli vähänlaisesti, mutta juhlivaa nuorisoa sitäkin runsaammin. Näin alkuillasta touhu vaikutti asialliselta ja jos oikein kuulin, uimarannan puolella vieraillutta poliisiautoa tervehdittiin hajanaisilla suosionosoituksilla.

* * *

Illan ohjelmaani kuuluu jääkiekko-ottelun seuraaminen. Pengoin arkistoa ja julkaisen Vapun ja HIFK:n kunniaksi kuvan vuodelta 2009.

Jo yhdeksättä kautta NHL-liigassa kiekkoileva Mikael Granlund siirtyi 17-vuotiaana kohun saattelemana Kärpistä IFK:n joukkueeseen ja pelasi alkukauden poikkeavassa pelipaidassa. Vieressä Lennart Petrell.

Tilatut linnut

Linturetkelle lähtiessäni ajattelen usein tiettyä lintua, jonka haluaisin nähdä. Toisinaan toive toteutuu, joskus taas ei. Lintuharrastuksessa kiehtoo juuri se, että koskaan ei voi tietää mitä retkellä tapahtuu. Liiallinen helppous tekisi touhusta tylsää!

Maanantaina meitä orneja kokoontui jäteasemalle täysi tusina sarvipöllön toivossa. Lintu oli näyttäytynyt kolmena iltana, joten toiveet tapaamisesta olivat korkealla. En nähnyt pöllöä, mutta lohdutuspalkinnoksi sain lisätä listani 20. muuttolinnuksi taivaanvuohen.

Seuraavan aamun tavoitteena oli nähdä kanadanhanhi. Suuntasin Veitikanlammelle, missä edellisen päivän aamuna oli tavattu kolme hanhea. Ei tärpännyt, ja pyöräilin seuraavaksi Harjulammen lintutornille. En löytänyt lintua sieltäkään.

Ounaskoskelle ehdittyäni taivaalta kuului outoa kaakatusta. Toivomani hanhet tekivät varmuuden vuoksi kohdallani pienen kierroksen ja jatkoivat Jätkänkynttilän suuntaan pudottaen samalla korkeutta. Sulan yläpäässä hanhia olikin kolme. Lisäksi näin kaksi isokoskeloa. Ne tulivat tilaamatta.

Toiset jatkavat…

Jääkiekkoliigan runkosarja saadaan päätökseen tänään. JYPin ja KooKoon ottelu on sikäli historiallinen, että neljä pitkään Jyväskylässä pelannutta veteraania esiintyy viimeistä kertaa kotijoukkueen paidassa.

Mikko Kalteva ja Ossi Louhivaara ripustavat hokkarinsa naulaan, Jarkko Immonen ja Jani Tuppurainen jatkavat näillä näkymin uraansa muualla. Toivon kaikille onnea ja menestystä uusiin haasteisiin!

JYP on koonnut illan otteluun poikkeuksellisen ykköskentällisen. Lisäsin kuvaan lopettavien ja/tai pois lähtevien kohdalle pelattujen kausien ja otteluiden määrän. Jos oikein laskin, pelejä näillä neljällä on JYP-paidassa yhteensä peräti 2323. Kiitän ja kumarran.

JYPin kausi on ollut monella tavoin poikkeuksellisen vaikea. Mutta vaikka urheilullinen menestys oli surkea, joitakin ilon aiheita on syytä mainita. Robert Rooba mätti maaleja ennätystahtiin (ja tänään toivottavasti vielä yhden) ja teki jatkosopimuksen. Nuoret pelaajat ovat ottaneet kauden aikana huimia kehitysaskelia!

Näin jyppiläisittäin tärkeintä on kuitenkin se, että pystyimme yhteisin ponnistuksin selviytymään talouskurimuksesta, joka pahimmillaan vaaransi koko toiminnan jatkuvuuden. Asiat voisivat siis olla paljon huonomminkin!

Mitä Liigaan muuten tulee, toivon mahdollisimman hyvää terveyttä kaikille. Suosikkini mestariksi on Rauman Lukko, joka oli sitä jo viime keväänä. Silloin sarja jouduttiin keskeyttämään ja mestaruus jäi ratkaisematta.

Epäonnistunut linturetki: ei linnun lintua

Pyöräilin Alakorkalon hyötyjäteasemalle siinä toivossa, että näen kevään ensimmäisen töyhtöhyypän. Hyvä lintupaikka tuotti pahan pettymyksen: en nähnyt puolen tunnin aikana ainuttakaan lintua, en edes varista!

Paikalle oli sentään eksynyt yksi poro. Eksynyt todellakin, sillä en ole aiemmin nähnyt poroa jäteaseman maisemissa, metsäkauriita vain muutaman kerran.

Kuvasta näkyy, että poro on merkitsemätön. Peurakorva kuten täällä päin sanotaan.

PS
Tiirasta huomasin, että töyhtöhyyppä oli näyttäytynyt tänään jäteasemalla. Kävin siis oikessa paikassa mutta väärään aikaan. Sattuuhan sitä.

PS 2
Kuten arvata saattaa, tulokset saattoivat vain parantua. Näin jo toisella yrittämällä toivomani töyhtöhyypän ja kaksi muuta lintua. Eilen (19.4.) retki tuotti neljä uutta muuttolintua, joita on nyt nähtynä 14. Poro oleskeli välillä muualla, mutta oli eilen paikalla.

Tulppa irtosi

Suezin kanavan lähes viikon ajaksi tukkinut konttialus saatiin irrotetuksi tänään iltapäivällä. Hetki sitten ottamastani kuvakaappauksesta näkyy, että Ever Given liikkuu 6.2 solmun nopeudella pohjoiseen.

Ever Given on mittasuhteiltaan jättimäinen: pituus 400, leveys 59 ja syväys 13.7 metriä.  Vain muutamat tankkilaivat ovat vielä tätäkin suurempia.

 

Harva haluaisi olla kapteenin housuissa antamassa meriselitystä tapahtuneesta.

40 vuotta Kärppien ensimmäisestä mestaruudesta

Aika rientää – Oulun Kärppien ensimmäistä mestaruutta juhlittiin neljä vuosikymmentä sitten, 22.3.1981. Finaalisarjassa vastassa oli Tappara, ja mestaruuteen tarvittiin kolme voittoa. Sarja oli sujunut kotijoukkueiden komennossa, mutta viidennen ottelun voiton Kärpät ryösti Hakametsästä.

Liigan sivuilta löytyy hyvä selonteko ottelusta. Tappara onnistui pimittämään Mikko Leinosen ja Reksa Ruotsalaisen tähdittämän Kärppien ykköskentän, mutta tämä ei riittänyt. Ratkaisevaan rooliin nousi Kari Jalosen johtama kakkonen.

Tilaston kärkinimet ovat todella kovia. Silmään pistää Reksa Ruotsalaisen hurja tehtyjen maalien määrä runkosarjassa, 28 täysosumaa 36 ottelussa. Suuri osa Reksan maaleista syntyi suoraan syötöstä ammutuilla siniviivalämäreillä, ja syöttäjänä oli usein Mikko Leinonen.  Kari Jalonen loisti pudotuspeleissä ja teki 12 pelissä tehot 7+14.

Leinonen ja Ruotsalainen lähtivät NHL-liigan NY Rangersiin ja pelasivat hyvän tulokaskauden. Jalonen kävi kokeilemassa myöhemmin, mutta palasi Suomeen ja teki loistavan uran pelaajana ja valmentajana. Lisäksi joukkueessa oli iso liuta maajoukkuetason pelaajia.

Muistan mestariryhmän hyvin, koska asuin tuohon aikaan Oulussa ja olin seurannut Kärppien vaiheita tarkasti jäähallin valmistumisesta (1975) lähtien. Jalkeilla oli erinomaisesti luisteleva, vauhdikasta taitokiekkoa pelannut  joukkue.  15-vuotiaana edustusjoukkueeseen nostettu Reksa Ruotsalainen häikäisi taidoillaan niin perusteellisesti, että nousi ykkössuosikikseni kaikista maailman jääkiekkoilijoista! Sitä Reksa on edelleen.

Vuoden 1981 mestareiden ja Kärppien myöhempien menestysjoukkueiden vertaileminen on vaikeaa ja onneksi turhaa.  Yksi merkittävä ja uskomattomalta kuulostava ero on kuitenkin syytä mainita. Kärppien ensimmäinen mestaruus saavutettiin joukkueella, johon kuului vain kaksi muualla kuin Oulussa kiekko-oppinsa saanutta pelaajaa: Mikko Leinonen ja maalivahti Ari Hellgren.

* * *

Eilisen päivän mukavin urheiluun liittyvä uutinen tulee Jyväskylästä. Kaupunginvaltuusto päätti, että Hippokselle valmistuu kauden 2022 alkuun mennessä ajanmukainen pesäpallostadion. Hienoa!

Krykkje

Pikkukajava, norjaksi krykkje, on tuttu lintu useimmille Finnmarkissa liikkuneille: kalalokkia muistuttava lokki, jolla on kuitenkin täysin mustat siivenkärjet, mustat jalat  ja aivan erilainen ääni.

Pikkukajavat pesivät suurina ja pienempinä yhdyskuntina rannikoiden pystypahdoilla ja taajamissa talojen seinustoilla. Suomessa monet eivät pidä kaupunkilokeista, mutta Norjassa tilanne on ymmärtääkseni toinen. Voin kuvitella, että pikkukajavien ilmestyminen esimerkiksi Vardøn rantamakasiinien tienoille on hartaasti odotettu kevään merkki.

Eilen aprikoin, joko kajavat ovat saapuneet Finnmarkiin. Tarkistin asian Norjan ”Tiirasta”: aamulla havaintoja ei vielä ollut, mutta päivän aikana Tromssassa nähtiin 89 yksilön parvi. Tänään kaksi lintua havaittiin Hammerfestissa, ja viikossa kajavat varmasti ehtivät suurin joukoin Varanginvuonolle. Ainakin 24.3.2007 Store Ekkerøyan kajavapahdalla riitti menoa ja meininkiä.

Maaliintuloja

Eilen hiihdetty naisten viesti ja varsinkin ankkuri Krista Pärmäkosken taistelu oli sykähdyttävä suoritus. Krista jätti kaiken ladulle, huusi maaliviivan ylitettyään suoraa huutoa ja vajosi hetkeksi hämärän rajamaille. Tuloksena kolmas sija ja pronssimitalit joukkueelle.

Ari Huusela pääsi maaliin pitkältä purjehdukseltaan tänään klo 9.35 Suomen aikaa. Kilpailusuoritus oli mahdollisimman erilainen kuin Kristalla, samoin sijoitus: joukon viimeinen sijaluvulla 25. Sankareita silti kumpikin, Krista ja Ari, unohtamatta tietenkään viestijoukkueen muita jäseniä.

Myös maalilinja ylittyi kovin eri tyylillä: Arilla oli ollut aikaa miettiä koreografiaa

Miesten viesti on ankkuriosuudella ja juuri nyt näyttää siltä, että Suomella ei ole asiaa kärkisijoille. Venäjän Boshunov on kirinyt Kläbon kantaan ja veikkaukseni on, että voitto ratkeaa Norjalle maalisuoralla.

Performanssi museolaivalla

Tänään, Viron itsenäisyyspäivänä muistelen matkojani naapurimaahan ja elämyksiä, joita olen saanut kokea. Yksi niistä on vierailu Lentosatamassa toukokuussa 2016.

Lentosatamassa oli paljon koululaisia ja meininki paljon vilkkaampaa kuin museoissa keskimäärin. Joka puolella kuvattiin ja minullekin ehdotettiin poseeraamista armeijan manttelissa, mutta ujous iski.

Jäänmurtaja Suur Tolliin tutustuessani laivalle saapui ryhmä tyttöjä, jotka järjestivät näytöksen murtajan kannella. Hetkeä myöhemmin esitys jatkui rannalla, nyt pykälää tai kahta vauhdikkaampana.

Suur Toll on taruolento, jonka patsaan olen nähnyt Kuressaaren satamassa. Toll ja muita kuvia Virosta täällä.

Baldurin matkassa

Tein tänään virtuaalimatkan m/s Baldurilla (entinen Eivor) Utöstä Jurmon, Aspön ja Nötön kautta kohti pohjoista. Koska Pärnäisten laituri on remontissa, aluksen päätesatama on tällä hetkellä Nauvo.

Pitkään jatkuneen pakkaskauden jäljiltä jäätilanne on aivan erilainen kuin viime talvena ja monena talvena sitä ennen. Pohjanlahti on jäässä Merenkurkkua myöten, Suomenlahden itäosa lähes Helsingin tasalle ja Saaristomeri Ahvenanmaalta Turkuun.

Jäät hidastivat Baldurin menoa aika tavalla varsinkin Utön ja Jurmon välillä. Jatkossa alus hyödynsi aiemmin avaamiaan rännejä ja vauhti pysytteli normaalina eli kymmenessä solmussa. Marine Traffic -sivuston kartalla Baldurin reitti näyttää tältä. Sulan veden aikana ajolinjat ovat jouhevia ilman jyrkkiä käännöksiä.

Baldurissa on keulakamera, joka toimii aluksen ollessa liikenteessä (linkki). Kuva on terävä, mutta mustavalkoinen ja huomattavan laajakulmainen. Kaappasin näkymän Jurmon satamasta ja läheltä Nauvoa.