Haaveilla saa ja pitääkin, mutta…

Löysin kiekkokevääseen sopivan kuvan vuodelta 1899, yli sadan vuoden takaa. Mistä tyttö haaveilee?

Luultavasti mieli tekee pelaamaan. Koska tyttö on Kanadasta, pelikavereita löytyi helposti, joukkueitakin!

Kuva Queensin yliopiston (Kingston, Ontario) naisjoukkueesta on vuodelta 1917. Edustusasuun kuului hame ja muuhun varustukseen luultavasti jonkinlaiset pelikäsineet.  Kovalla pakkasella käytettiin varmaankin päähinettä, ei kuitenkaan kypärää. Mailoissa oli suora lapa.

Koska kuvan joukkueeseen kuuluu vain seitsemän pelaajaa, pelaaminen oli melkoista urakointia. Pokaalista päätellen kunto on kuitenkin riittänyt. Myös miesten joukkueissa oli tavallista, että vaihtopelaajia ei yleensä ollut edes kokonaista kentällistä.

* * *

Ensimmäiset naisten jääkiekkojoukkueet perustettiin Suomessa 1970-luvun alussa ja SM-sarjaa on pelattu kaudesta 1982-1983 lähtien. Naiset pelasivat ensimmäisen maaottelunsa joulukuussa 1988. Vastassa oli Norja ja loppunumerot 6-0.

Naisten MM-kisoja on pelattu vuodesta 1990 alkaen, ja talviolympialaisten ohjelmassa naisten jääkiekko oli ensi kertaa Naganon kisoissa v. 1998. Parhaillaan käynnissä olevissa kisoissa Suomen ykkössentterinä pelaava Riikka Välilä oli mukana jo Naganossa ja voitti silloin kisojen pistepörssin.

Kamloopsissa Suomi aloitti voittamalla Venäjän numeroin 5-3. Peli oli hermostunutta ja ajoittain suorastaan huonoa. Maalivahtipeliäkään ei voi kehua: Meeri Räisäselle merkittiin 22 torjuntaa prosentilla 88.00.

Toisessa ottelussa vastassa oli hallitseva mestari USA. Suomelta nähtiin loistavaa puolustus- ja maalivahtipeliä, mutta voittoon asti tämä ei riittänyt, loppunumerot 2-1. Ongelmana oli maalipaikkojen vähyys, josta kertovat karut torjuntaluvut: 49-7.

USA-peli osoitti naiskiekon voimasuhteiden säilyneen entisellään. Voitto jäi numeroista huolimatta kauas, mutta jos Suomi olisi onnistunut huippupaikastaan kolmannessa erässä, sinänsä historiallinen arvokisatasuri olisi ehkä saatu. Niinpä, ensin haaveillaan, sitten jossitellaan.

Kolmannessa pelissä avaustappiostaan sisuuntunut Kanada teki avausmaalin ensimmäisessä vaihdossa eikä jatkokaan sujunut Suomelta sen paremmin. USA-pelissä loistanut puolustus oli suuren osan aikaa pahasti levällään, ja ärhäkkäästi maalille nousseet kanadalaiset pääsivät viimeistelemään avopaikoista.

Suomen pelaajien teholukemat jäivät rumasti miinukselle. Koskahan esimerkiksi Jenni Hiirikoski on viimeksi löytänyt sarakkeestaan lukeman -4! Torjuntaluvut (18-35) olivat selvästi tasaisemmat kuin USA -pelissä, mutta päätösnumerot siitä huolimatta selkeät 6-1. Tyly esitys Kanadalta.

Nyt haaveet ovat haihtuneet ja tavoitteet tarkistettu: Suomi tavoittelee pronssimitaleita kuten aina ennenkin. Sitä vain ihmettelen, miksi naisten jääkiekossa Kanadan ja USA:n ylivoima on kiveen hakattu, mutta miesten ja juniorien puolella tilanne on aivan toinen.