Aihearkisto: Tietotekniikka

Vanhat ja uudet muistit

Ulkoinen kovalevy käynnistyi vain ilmoittaakseen, että se pitää alustaa. Mutta kas kummaa, läppäriin yhdistettynä levy toimi normaalisti. Säikähdin sen verran, että päätin tehdä työtä käskettyä.

Siirsin tiedostot toiselle levylle, mutta jätin alustamisen seuraavaan päivään. Kun palasin asiaan, ulkoinen toimikin normaalisti. Taas näitä henkimaailman juttuja.

Ostin operaatiota varten 32 gigatavun muistitikun, jonka hinta oli kohdallaan: 15 euroa. Kaivoin pelukopan pohjalta ensimmäisen usbipulikkani vuodelta 2004. Muistia on vaatimattomat 256 megaa.

Se on kuitenkin paljon verrattuna v. 2002 hankitun digikameran mukana tulleeseen CF-korttiin, jonka kapasiteetti oli 32 megaa!

Pitikin sattua

Kerroin edellisessä postauksessa hankkineeni pöytäkoneeseen uuden sisäisen kovalevyn. Juuri kun sain sen paikalleen, tuli kylmä suihku. Jouni lähetti linkin Muropaketin juttuun, jossa tuo nimenomainen malli todetaan kestävyydeltään kehnoksi:

Varmuuskopio- ja pilvitallennusratkaisuja tarjoava Backblaze on jälleen pistänyt kiintolevyjen luotettavuuden mittariin. Luotettavuus perustuu yhtiön käyttämiin kiintolevyihin, joita on tällä hetkellä yhteensä 41 213 kappaletta, eli 14 079 enemmän kuin vuosi sitten.
(…)
Backblazella oli käytössään 1163 kappaletta 3 Tt:n Barracuda 7200.14 -kiintolevyjä ja niiden keskimääräinen ikä on 2,2 vuotta. Peräti 43,1 prosenttia näistä kiintolevyistä hajosi vuoden 2014 aikana.

Musertavaa tietoa. Levy pyörii vielä, mutta vastahan se aloitti. Olen kamppaillut monenlaisten tietokoneongelmien kanssa, mutta kovalevy on hajonnut vain kerran ja silloinkin työpaikan koneesta.

Tarkistin heti, millä ehdoilla tuotteen voi palauttaa ja vaihtaa luotettavampaan malliin. Kaupan sivuilla sanotaan, että palautettavan tuotteen tulee olla ”täydellinen, käyttämätön ja myyntikelpoinen”.

Voi huokaus: tämä tuote ei selvästikään ole mitään noista, ei varsinkaan täydellinen. Tilastojen valossa myyntikelpoisuuttakin on syytä epäillä.

Mutta onhan takuu! Jos kovalevy hajoaa kahden vuoden kuluessa, tilalle saa – jos suostuu ottamaan – maksutta uuden samanlaisen, ihan yhtä hyvän.

Niin että tässä ollaan ja odotellaan…

Lisää tilaa kuville

Ulkoisen kovalevyn täytyttyä hankin vaihteeksi sisäisen. Valintaa puolsi helppokäyttöisyys ja ulkoista edullisempi hinta. Vaatimuksena on se, että kopasta löytyy tilaa levyille ja emolevystä liitäntöjä ylimääräisille SATA-kaapeleille.

Kolmen teran Seagate Barracuda maksoi 118 euroa; kaksiterainen 92 ja nelonen 166 €. Ulkoinen kolmen teran LaCie Porsche maksaa samassa kaupassa 149 €. Hinnat ovat alentuneet aika tavalla siitä kun pöytäkoneen sisuskaluja viimeksi uusittiin.

Käyttöjärjestelmää ja ohjelmia varten hankitun Kingstonin 120 Gt:n SSD levyn hinta näyttää puolittuneen: nyt se maksaa 62 €.

Paikalleen asentamisessa ei ollut ongelmia, mutta käyttöönotto kangerteli. Oletuksena ollut MBR-alustus jakoi levyn kahteen osioon suhteessa 2:1. Tämä ei sinänsä olisi haitannut mutta se kyllä, että en saanut pienempää osiota toimimaan.

Apu tuli taas Tampereelta. Jouni tutustui tilanteeseen ja kehotti muuttamaan levyn GPT-tilaan. Tämä tapahtuu valikosta, jonka saa esiin klikkaamalla levynhallinnassa hiiren oikeanpuoleisella painikkeella muutettavan levyn tunnusta.

Osiot yhdistyivät kuin taikaiskusta!

Kymmenen vuotta myöhemmin…

Etsin vanhasta blogista merkintää kuuluvasti ruokaa kerjänneistä pähkinähakin lentopoikasista, jotka tapasin Arktikumin pysäköintitalon nurkalla vuosituhannen alkuvuosina. Kyseessä oli ensimmäinen oma havaintoni lajin pesimisestä Rovaniemellä.

En löytänyt mainintaa linnuista, mutta törmäsin tähän postaukseen:

9.7.2004
Olin lähettämässä Pietarikuvia nähtäville, kun toiminta päättyi ilmoitukseen palvelintilan loppumisesta. Soneran liittymään kuuluva 25 megaa täyttyy kuvilla helposti, jopa nettikokoisilla. Viikonlopun aikana sivusto on tarkoitus askarrella uuteen osoitteeseen.

Kymmenen vuotta myöhemmin olen ”taas” askarrellut sivut uuteen osoitteeseen. Nyt palvelintilaa on käytössä mukavat 4 gigatavua, joten syyt mahdollisiin uusiin askarointeihin löytynevät muualta.

Lainaan loppuun kevennyksen päivälleen kymmenen vuoden takaa:

11.7.2004
Päivän humalaisuutinen tulee taas Inarista. Huonoon liftausmenestykseensä tuskastunut miekkonen ryhtyi häiriköimään nelostiellä Ivalon ja Inarin välillä. Lopputuloksena oli kummastakin suunnasta tulevan liikenteen tukkeutuminen. Sumaan juuttui mm. viisi turistibussia. Kyyti järjestyikin lopulta – poliisiasemalle.

Pöytäkone pimeänä

Tuesday, October 22nd, 2013

Monta vuotta ansiokkaasti palvellut tietokone ei enää käynnisty. Onneksi on sentään läppäri: pääsen nettiin ja voin kirjoitella, jos siltä tuntuu. Vähänkin vaativammat kuviin liittyvät askareet vaatisivat pöytäkoneen virkoamista.

Surkuteltavan tilanteen ansiosta sain eilen kokea onnistumisen elämyksen: vaihdoin itse koneen virtalähteen. Suoriuduin tehtävästä saatuani Jounilta puhelimitse kannustusta ja asiantuntevaa opastusta.

Istunto muistutti aika tavalla etänä annettua Photoshop-opetusta paitsi että minä olin tällä kertaa se tyhmiä kyselevä tumpelo.

Ikävä vain, että vika ei korjaantunut; nyt epäillään emolevyä. Jos löydämme samanlaisen kuin koneessa nyt on (Asus P5E-VM HDMI), käyttistä ja ohjelmia ei tarvitsisi asentaa uudelleen. Jounin viisi vuotta sitten kokoaman masiinan suorituskyky riittää edelleen mainiosti tarpeisiini.

Mikäli onni potkaisee ja oikeanlainen emolevy löytyy, se pitää saada paikalleen. Tehtävä on astetta tai kahta haasteellisempi kuin virtalähteen vaihtaminen, mutta Jounin arvion mukaan saattaisin silti onnistua. Luottamus lämmittää!

Takaisin lähtöruutuun

Thursday, October 24th, 2013

Otsikon tilannetta pidettäneen yleensä nöyryyttävänä takaiskuna, mutta minä koen saaneeni hienon osavoiton taistelussa tietokoneen kanssa.

Purin konetta niin pitkälle kuin uskalsin ja löysin ihan oikean vian. Panin osat ja kaapelit paikoilleen ja painoin reset-nappia (johdot oli vaihdettu).

Kuinka ollakaan, koomaan vaipunut kone hyrähti käyntiin. Valitettavasti vain ropelit pyörivät, ohjelmat eivät. Oltiin lähtöruudussa.

Tunnustin tappioni, irrotin kovalevyt ja lähetin kopan Tampereelle, missä Jouni saa asentaa paikalleen uudet sisuskalut. Toivottavasti lopputulos toimii yhtä hyvin ja pitkään kuin edeltäjänsä. Koneen aika tuli täyteen enkä muistele pahalla.

Näillä näkymin uuden kokoonpanon käyttöjärjestelmä on sama kuin vanhankin: 64 bittinen Windows Vista. Ratkaisun saa nähdä vastalauseena Microsoftille, joka kehittää käyttöjärjestelmiään minun kannaltani väärään suuntaan.

Suosikkikäyttikseni on Vistan edeltäjä eli XP Professional. Sen kanssa ei koskaan ollut ongelmia.

Kortin paikka

Firewirekortti aiheutti syksyn tietokonehässäkän ainoan merkittävän paluuperän. Tilasin Englannista kortin, joka ei toiminut 64-bittisessä Win 7 -ympäristössä. Oma vika, ei tarkkaan ottaen luvattukaan. Onneksi kortti ei ollut kallis.

Vahingosta viisastuneena tutustuin tarjontaan tarkemmin ja tällä kertaa myös asiakkailta saatuun palautteeseen. Lainaan tähän alun (googlen saksankielestä kääntämästä) erityisen vakuuttavasta lausunnosta:

Koska 2 päivää minulla on tämä kortti:
Asennus toimii täydellisesti Windows 7 (64-bit): Vain säkissä kortti, alusta loppuun!
Hyvä niin.

Hinta oli Saksan Amazonilla 9.30 € plus postikulut, odotella piti vähän toista viikkoa. Kortti on nyt ollut muutaman päivän paikallaan ja toimii moitteettomasti. Hieno juttu!

Sen sijaan Nikonin skannaussoftaa en ole vielä saanut toimimaan. Netissä on yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten pitkän polun päähän vaihdetaan ajurin inf-päätteinen tiedosto.

Juuri ennen maalia kone ilmoittaa, että pääsy on estetty. No, onneksi on VueScan!

* * *

Blogi palautettiin illalla entiseen osoitteeseen, joten vanhat linkit toimivat taas.

Parasta näissä nyt toivottavasti voitetuissa loppusyksyn tietokone- ja blogikoettelemuksissa on se, että apu löytyi lähipiiristä eli omilta lapsilta.

Jouni auttoi rautapuolella ja Maarit blogin palauttamisessa. Iso kiitos kummallekin!

Koeponnistus

Saturday, August 23rd, 2008

Tuore tykkimies suunnitteli kokoonpanon, pani osat paikoilleen ja asensi käyttiksen. Sitten oli minun vuoroni. Kiinnosti nähdä, onko masiinassa vääntöä.

Asensin Photoshopin ja etsin koeponnistusta varten suurehkon kuvatiedoston, näyttelykäyttöön käsitellyn hieman yli 500 megatavun maisemakuvan. Näpsäytin nollatason, valitsin Free Transformin, vetelin sattumanvaraisesti kuvan nurkista ja annoin komennon.

Vanha kone olisi tiltannut, mutta uusi tehomylly jauhoi saamansa tehtävän kymmenessä sekunnissa!

Kehitys kehittyy. 20 vuotta sitten hankitussa ensimmäisessä tietokoneessamme oli 20 megan kovalevy. Suoritusteho riitti mainiosti tekstinkäsittelyyn, mutta ei mihinkään muuhun. Ei ollut tosin tarvettakaan. Olisikohan jaksanut pyörittää Tetristä!

Ojasta allikkoon ja takaisin kuiville

Uskomatonta!

Juuri kun blogiasia nytkähti liikkeelle, uusi kone alkoi temppuilla. Pyörii kyllä, mutta Win 7 ei suostu käynnistynään asiallisesti.

Aikani tuskailtuani keksin ratkaisun. Kun painan käynnistyksen ajan ylärivin nappia Boot menu, saan valita käynnistyksen kannalta oikean kiintolevyn.

Kone oli tehnyt omia oletuksiaan lupaa kysymättä. Mutta hyvä kun ongelma ratkesi, ehdin jo säikähtää.

Kone kuntoon

Vanha Vista vieroksui nykyaikaisia komponentteja sen verran, että oli pakko hankkia uusi käyttis, Windows 7. Haimme sen postista ja ryhdyimme hommiin. Melkoinen lisäaskare.

Asennukset valmistuivat vähän ennen kahdeksaa. Veimme koneen aseman säilytyslokeroon odottamaan yöjunan lähtöä ja suunnistimme kohti Plevnaa.

Jouluvalot kimalsivat kauniisti märällä mukulakivikadulla.